Osana vuoden 2023 tutkimusteemaa rahoitettiin kuutta hanketta:
Hankkeen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia hyödyntää generatiivista tekoälyä lifestyle-median kansainvälistymisessä, erityisesti kielen kääntämisessä. Projektissa fokus on suunnattu englannin ja saksan kieliin ja niiden mahdollistaviin markkinoihin. Tutkimus tuottaa yleishyödyllistä ymmärrystä kielialueemme sisältöjen kansainvälistymisestä, AI-kielenkäännöksen mahdollisuuksista journalismissa sekä AI-avusteisen yleisöpotentiaalin tutkimisen hyödyistä perinteisiin menetelmiin verrattuna. Tulokset voivat hyödyttää koko media-alaa ja auttaa muitakin ponnisteluissa yleisöjen laajentamiseksi relevanteilla aihealueilla ja potentiaalisille yleisöille.
Hankkeen tavoite on löytää uusia toimintamalleja, joilla virtuaalinen 3D media mahdollistaa uutta liiketoimintaa ja uusien kohderyhmien tavoittamista. Samalla hanke käsittelee kriittisesti sitä, millaiseen mediaympäristöön tekoälyn tuottaman sisällön ja kolmiulotteisten virtuaalisten kokemusten yleistyminen johtaa – onko kaikki kohta feikkiä?
Hankkeen keskiössä on yksittäisen uutisartikkelin automaattinen tekstianalyysi, jonka pohjalta voidaan muodostaa erilaisia tuotteita automaattisesti, tai lähes automaattisesti, vastaamaan kuluttajan ja eri tuotteiden tarpeita. Painopiste on tekstin tiivistämisessä generatiivisen tekoälyn avulla. Tavoitteena on karsia työvaihteita, joissa artikkeleita muokataan soveltumaan paremmin eri kanavien tarpeisiin.
hankkeessa selvitetään erilaisten kokeilujen ja pilottien sekä näitä seuraavien haastattelu- ja havainnointitutkimusten avulla generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen parhaita käytäntöjä sisällöntuotannossa ja organisointitavoissa, sekä tutkitaan siihen liittyviä riskejä, kuten tietosuojakysymyksiä ja mediasisältöjen uskottavuutta.
Hankkeen päätavoite on selvittää, voidaanko tekoälyä hyödyntämällä saada merkittäviä laatuhyötyjä ammattimaisten sisällöntuottajien toimiessa promptaajina. Tavoitteena on selvittää, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa kaupallisen sisällöntuotannon laatuun erilaisilla käyttäjäprofiileilla, ansaintalogiikkaan, osaamiseen, ammattilaisen kokemukseen sekä ammatin transformaatioon. Hankkeen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista kaupallisessa sisällöntuotannossa. Lisäksi hankkeen avulla voidaan luoda dialogia ja yhteistyötä eri media-alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Hankkeessa selvitetään, miten suomalaiset suhtautuvat koneäänellä luettuun sisältöön, kuten uutisiin ja audioartikkeleihin, sekä minkälaisia sisältöjä kuluttajat haluaisivat kuluttaa ääniartikkeleina ja missä tilanteissa.
Tämän teemahaun fokus on (generatiivisen) tekoälyn tuomissa mahdollisuuksissa ja tekoälyn järkevässä hyödyntämisessä media-alalla. Generatiivinen tekoäly on yhdistelmä koneoppimista ja syväoppimista, joka tuottaa tekstiä, videota, ääntä, koodia ja kuvia. Generatiivisen tekoälyn uskotaan vapauttavan aikaa luovaan ja tutkivaan työhön ja mahdollistavan paremman keskittymisen haastavimpiin, asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
On todennäköistä, että suurimmat tekoälyn vaikutukset tulevat media-alalle sisältöjen kautta. Aiheeseen liittyen nähdään tärkeänä alueena myös luonnollisen kielen keinot ja sovellutukset, minkä lisäksi teemaan liittyvy myös (suomen) kieli ja kielimuurien murtuminen. Media kansainvälistyy monesta syystä ja tekoäly osittain vauhdittaa sitä. OpenAI:n kehittämä ChatGPT pystyy jo uskottavasti kääntämään erikielisiä sisältöjä suomeksi. Tekoälyä käyttävät jo nuoret ja aikuiset, koulussa, töissä sekä arjessa. Media-alalla muun muassa Schibstedillä tekoälyä on käytetty luomaan lukijoille tiivistelmiä uutisista sekä kääntämään sisältöjä eri kielille. Varhaisimpia kokeiluja alalla on nähty vaalikoneiden ja vaaliuutisoinnin yhteydessä sekä chat-bottien kehityksessä. Myös media-alan tutkimussäätiö on rahoittanut hanketta, jossa on lisätty tehokkuutta otsikointiin.
Teeman toivotaan kannustavan media-alaa tekemään enemmän kokeiluja ja miettimään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja mitä tekoäly tulee tarkoittamaan ihmistyön kannalta. Miten tekoäly tulee vaikuttamaan media-alan ammattilaisten työhön, sen muutokseen ja työn johtamiseen? Teemahankkeessa voi miettiä tekoälyavusteisen liiketoiminnan kehittämistä esimerkiksi kuvien, tekstin, äänen tai kerronnan kokeilujen kautta.
Media-alan tutkimussäätiö hakee vuoden 2023 tutkimusteemassa hankeideoita, joissa tarkastellaan generatiivista tekoälyä (sisällöntuotannossa). Hankkeissa tulisi arvioida esimerkiksi sitä, millaisia toimintoja ja tehtäviä tekoäly voi tehdä ihmisen puolesta ja missä se on hyvä tukemaan työtä. Hankkeilta toivotaan myös kriittistä ajattelua. Lähestymistapaa ja hankkeiden tuloksia esiteltäessä olisi hyvä tehdä riskianalyysiä ja arvioida mahdollisia eettisiä ongelmia ja/tai hankkeen mahdollisia haitta-/ ongelmakohtia.
Konkreettisimmillaan tulokset ovat tutkimusta tukevia proof-of-concept -tyyppisiä toteutuksia, jotka edesauttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä, jotta ideoita päästään testaamaan käytännössä. Proof-of-conceptin osalta on olennaista tehdä kokeiluja kohdeyleisön kanssa – mielellään niin, että kokeilu kestää useamman kuukauden. Kokeilu voi olla vaikkapa A/B-testausta.
Tavoitteena on kerätä oppeja siitä, miten yritysten tulisi suunnata resurssejaan. Haussa on käytännönläheisiä hankkeita, joihin toivotaan osallistuvan useamman yrityksen.
Hankkeissa on oltava uutuusarvoa ja tutkimuksellisuutta, ja tulokset on voitava hankkeen päättyessä julkaista. Hankkeessa voi olla myös muuta ulkopuolista rahoitusta. Hankkeiden kesto on yksi vuosi. Tarkoituksena ei ole tukea puhdasta yhden yrityksen sisäistä tuotekehitystä.
Hankkeiden koko voi vaihdella aikataulun ja laajuuden mukaan. Säätiön tuki voi vaihdella 30 000 – 100 000 euron välillä (sis. ALV).
