Vuonna 2022 osana tutkimusteemaa rahoitettiin kahta hanketta:
Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan vuoden 2023 aikana Sm4rt LOC -tilassa perusopetukseen tarkoitettu pakohuonepelialusta, jossa opitaan transmediaalisia luku- ja kirjoitustaitoja ja samalla kehitetään myös perinteisiä luku- ja kirjoitustaitoja ja sekä motivoidaan niiden opiskelua. Hankkeen avulla halutaan vahvistaa lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoja, joiden eriytymisestä on noussut viime vuosina erityistä huolta.
Hankkeen keskiössä ovat tarinallisuus, teksteihin – erityisesti mediateksteihin – eläytyminen, lukemisen lisääminen ja lukutaidon kaikkien osa-alueiden kehittäminen @TARU – Tarinoilla lukijaksi -mallin mukaisesti. Hankkeessa erityyppisiä mediatekstien tarinoita tulkitaan elämyksellisen ja kriittisen lukemisen keinoin samalla vetäen yhteyksiä fiktiivisten tekstien vastaaviin tarinoihin. Näin tekstein synnyttämät mielikuvat vahvistuvat ja lukijalle kehittyy lukemiseen sitouttava tunneside.
Lukutaito on kenties tärkein taito, joka ihmisen on osattava, että hän voi kasvaa ja kehittyä muita kunnioittavaksi ja ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi. Lukutaidon avulla hankitaan yleissivistys, jota tarvitaan erottamaan oikea väärästä, totuus valheesta ja olennainen epäolennaisesta.
Lukutaidolla on monta ulottuvuutta. Perinteisimmillään se on luetun ymmärtämistä, mutta nykyisin yksi sen keskeisiä sisältöjä on medialukutaito eli kyky erotella luotettava ja epäluotettava sisältö monikanavaisessa mediaympäristössä.
Lukutaito opitaan lapsena. Silloin myös pitkälti ratkeaa, kuinka hyväksi taito pääsee kehittymään. Lukutaidon perusta luodaan kotona ja koulussa taitoa laajennetaan. Aikuisena on paljon itsestä kiinni, miten omaa lukutaitoaan haluaa tai kykenee pitämään yllä ja kehittämään.
Suomessa on jo pitkään oltu huolissaan lukutaidon heikkenemisestä – tai ehkä tarkemmin, sen eriytymisestä heikoksi tai hyväksi jo melko varhaisessa iässä.
Uusimman PISA 2018 -tutkimuksen mukaan Suomessa heikko lukutaito oli vuonna 2018 13,5 prosentilla kaikista oppilaista. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 8,1 prosenttia. Heikko lukutaito ei riitä opiskeluun eikä yhteiskunnassa toimimiseen.
Huolestuttavaa PISA-tuloksissa oli myös se, että oppilaiden suhde lukemiseen on muuttunut ja yhä useampi suhtautuu lukemiseen kielteisesti. Pojista liki kaksi kolmesta antoi myöntävän vastauksen väittämään ”Luen vain, jos on pakko”.
Ilmiö toistuu myös uutisten kuluttamisessa. Vuonna 2009 sanomalehtiä luki omasta tahdostaan useita kertoja kuukaudessa 75 prosenttia 15-vuotiaista nuorista. Vuonna 2018 vastaava osuus oli laskenut 38 prosenttiin.
Lukutaidon parantamiseksi on tehty paljon niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kohdalla. Parhaillaankin on menossa useita ohjelmia, joiden avulla heikkenevä kehitys pyritään pysäyttämään.
Keinojen kirjo on laaja, ja esimerkiksi lasten kohdalla lukutaidon virkistämiseksi on haettu apua sen pelillistämisestä. Selkokielipalveluja on kehitetty auttamaan niitä, joilla on vaikeuksia ymmärtää muun muassa kielen monimutkaisia ilmaisuja. Yhteistyötä tehdään laajasti viranomaisten, järjestöjen ja alan yritysten kesken. Huoli on yhteinen.
Media-alan yrityksille, lehtien ja kirjojen kustantajille, yleisön lukutaito onkin lyhyesti ilmaisten elämän ja kuoleman kysymys. Ilman lukevaa yleisöä yritysten tuotteille ei ole ostajia. Yhtä vakava asia heikko lukutaito on kansalaisille. Ilman riittävää lukutaitoa kasvaa yksilön riski syrjäytyä yhteiskunnassa. Lukutaidolla on vahva kytkös siihen, kuinka hyvin itse kukin kykenee selviytymään elämässään.
Tästä syystä Media-alan tutkimussäätiö avaa teemahaun, jonka tarkoituksena on tuottaa uusia keinoja kansalaisten lukutaidon edistämiseksi.
On suotavaa, että hankkeissa on tutkimuksellisuutta, jonka kautta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää yleisesti. Aiheensa puolesta teemaan voisi soveltaa esimerkiksi kansalaistieteellistä (citizen science) tutkimustapaa.
Hankkeen tulokset on julkaistava sen päättyessä. Tarkoituksena ei ole tukea yksittäisen yrityksen sisäistä tuotekehitystä.
Tässä vaiheessa hankkeiden kesto on enimmillään yksi vuosi ja niihin voi sisältyä myös ulkopuolista rahoitusta.
Hankkeiden koko ja kustannukset voivat vaihdella aikataulun ja laajuuden mukaan. Säätiö on varannut hakuun yhteensä 200 000 euroa.
