Vuonna 2021 osana tutkimusteemaa rahoitettiin kahta hanketta:
Projektissa tutkitaan, kuinka yhdistämällä kirjautuneista tilaaja-asiakkaista eri lähteistä kerättävää dataa (tilausdata, digitaalinen palvelun käyttödata, asiakaspalvelukontaktit, kampanjadata…) asiakaskokemuskyselyissä kerättyyn dataan voidaan luoda kvantitatiivista, liiketoiminnan kehityksessä hyödynnettävää ymmärrystä asiakaspidon pääajureista. Case-esimerkkeinä hyödynnetään Sanoman digitaalisten tuotteiden dataa.
Media Revenue 2025 -tutkimushankkeen tavoitteena on
Tutkimushanke keskittyy uusien ansaintamallien testaamiseen sekä ansaintamalleihin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä media-alan yritysten kanssa ja tutkimus- ja kehityskohteena ovat media-alan yritysten omat uudet mediakonseptit ansaintamalleineen.
Media-alan murroksen ytimessä ovat muutokset asiakkaiden arjessa ja median käyttötavoissa. Erilaiset digialustat ovat muuttaneet sitä, kuinka sisältöä tuotetaan, toimitetaan ja jaetaan. Internetin ja sen kattavan saatavuuden lisäksi sosiaalinen media ja mobiililaitteet ovat vaikuttaneet siihen, että sisältöjä on jatkuvasti saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.
Alan jatkuvan muutoksen myötä uusien konseptien ja liiketoimintamallien kehittäminen on ajankohtaista. Dataosaajien, kuten data-analyytikkojen ja kasvuhakkereiden palkkaaminen on yleistynyt ja verkon analytiikan ja sisältöjen suosion mittaamiseen panostetaan näkyvästi. Digimurroksen aikana uusien digitaalisten palveluiden lähtökohtana ovat olleet perinteiset journalistiset mediasisällöt, toisin sanoen yritysten ydinosaaminen. Vaikuttajamarkkinointi ja sisältömarkkinointi ovat hyviä esimerkkejä uusista kasvualueista, joita on rakennettu ydinliiketoiminnan ympärille.[1][2] Mediamyynnin ja mainonnan osalta kokeiluja on tehty muun muassa lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia hyödyntämällä säätiön rahoittamassa WebAR-hankkeessa[3]. Uudenlaisia ansaintamalleja on kartoitettu säätiön vuoden 2015 tutkimusteemassa, ja tulevat hankkeet voivat halutessaan jatkokehittää näitä aiheita.
Tekoälyiksi miellettävät ohjelmat kehittyvät koko ajan ja tarjoavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia myös media-alalle, yhtenä hyvänä esimerkkinä ohjelmallinen ostaminen. Tämä tukee niin olemassa olevia malleja ja nykyistä tekemistä kuin tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Uusia kehitysmahdollisuuksia ilmenee jatkuvasti. Myös kuvankäsittelyyn ja uusien kuvien generointiin on alettu hyödyntämään algoritmeja[4].
Datan hyödyntäminen on tuonut positiivisia vaikutuksia journalistisiin prosesseihin ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen monin tavoin. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on Immersive Automation -hanke, jossa muun muassa hyödynnettiin botteja sisällöntuotannossa. Ohjelmointia ja tekoälyä on hyödynnetty datajournalismin parissa erityisesti lukijoille personoiduissa juttutyypeissä. Datajournalismin saralla pandemia oli osaltaan kiihdyttämässä uusia kokeiluja ja näistä löytyy useita, myös kansainvälisiä esimerkkejä, muun muassa New York Timesilta ja Washington Postilta[5][6]. Inspiraatiota voi myös hakea säätiön rahoittamista vuoden 2016 sekä vuoden 2018 tutkimusteemahankkeista niin tekoälyn kuin personoinninkin kannalta.
[1] A-lehdet/vaikuttajamarkkinointi
[2] Kaleva Media ja Indieplace
[3] WebAR mainospaikkana -hanke
[4] Tekoäly kuvien generoimisessa
[5] New York Times
[6] Washington Post
