Vuoden 2019 tutkimusteemana rahoitettiin kahta hanketta:
#Nuoretmyös-hankkeen tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä siitä, miten nuoret näkevät ja määrittelevät median ja millä tavalla nuoret itse voivat olla osana mediakenttää. Demin toimituksen vetämän hankkeen kautta halutaan vahvistaa nuorten äänen kuuluvuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tehdä journalismista tätä kautta nuorten kohderyhmälle relevanttia. Lopputuotoksena tarjotaan media-alalle hyödyllisiä työkaluja, joilla tiivistää suhdetta nuoriin.
Projektin lähtökohta on tuoreiden tutkimusten antamat viitteet siitä, että älylaitteiden ja sovellusten yhä hallitsevampi asema ihmisten elämässä on saanut aikaan kyllästymis- ja kyllääntymisilmiön. Se nousee esiin kuvauksissa median ja teknologioiden tuottamasta stressistä ja kuormittumisesta, ajanhallinnan ongelmista, jumittumisesta sisältöjen ja laitteiden äärelle ja keskittymisvaikeuksista.
Nuorten median käyttöä on tutkittu paljon ja tutkimuksesta riippuen heidät luokitellaan ja ryhmitellään usein eri tavoin. Esimerkiksi Reutersin Uutismedia verkossa -tutkimuksessa nuoret muodostavat 18–24-vuotiaiden ikäryhmän. Tämä ikäryhmä käyttää tutkimuksen mukaan useimpia sosiaalisen median palveluja vanhempia enemmän. Suomessa poikkeuksen tekevät kuitenkin Suomi 24, LinkedIn ja Google Plus, joissa ikäryhmien väliset erot ovat pieniä tai joita vanhemmat käyttävät jopa nuoria enemmän. Usein puhutaan myös, että nuoret olisivat jo hylänneet Facebookin. Tästä väittämästä huolimatta Facebook on 18–24-vuotiaiden kolmanneksi yleisimmin käyttämä sosiaalisen median palvelu (77 %). Suosituin on YouTube (84 %) ja toiseksi suosituin WhatsApp (83 %).
Youtuben suosion tiedostaen ei ole ihme, että nuoret katsovat iäkkäitä yleisemmin myös uutisvideoita sosiaalisen median alustoilta. YouTubea suosivat erityisesti nuoret miehet, ja he myös selvästi muita yleisemmin ylipäätään katsovat uutisvideoita verkossa. Nuoret kuuntelevat yleisemmin podcasteja. Sosiaalisen median vetovoimasta ja erityisesti vaikuttavuudesta kertoo myös tuore Ping Helsingin teettämä tutkimus, jonka mukaan vaikuttajien suositukset koetaan nuorten (15–24-vuotiaat) keskuudessa luotettavammiksi kuin perinteinen mainonta. Suurissa ikäluokissa taas vaikuttajiin suhtaudutaan epäluuloisemmin. Toisaalta nuoret yleisöt ovat kriittisempiä esimerkiksi kaupallisista sisällöistä ja edellyttävät, että kaupallisuus sopii kanavaan tai tietyn vaikuttajan arvoihin ja että kaupallisuus on viestitty selkeästi.
Nuorten yleisöjen tavoittaminen vaatii erilaisia työkaluja ja kanavia kuin vanhempien ikäluokkien tavoittaminen. Nuorten yleisöjen käyttämä aika median parissa ja maksuhalukkuus vaihtelee myös paljon mediasta ja kanavasta toiseen. Reutersin tutkimuksen vuoden 2018 tulosten mukaan maksamattomien suomalaisten keskuudessa nuoret ovat hieman valmiimpia maksamaan verkkouutisista kuin vanhemmat.
Vuoden 2019 teeman tavoitteena on ymmärtää paremmin erilaisia segmenttejä, joilla voidaan määritellä nuorten median kulutusta. Hankkeilta edellytetään pureutumista nuorten median käyttöön ja odotuksiin, sekä määritelmän luomista mediasta nuorison näkökulmasta.
Teemahankkeissa pyritään vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
