Erityisteemana rahoitettiin yhtä hanketta:
Ääneen tai audioon pohjautuvasta mediasta puhuttaessa tarkoitetaan usein kuunneltua tai vastaanotettua mediaa. Teknologian kehitys on tuonut uusia käyttöliittymiä äänen kuluttamiseen, näistä tutuimpia ovat ääniohjaus ja äänikaiuttimet. Puhe käyttöliittymänä ei ole täysin uusi ilmiö, mutta sen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Hyvänä esimerkkinä tästä on Googlen äänihakujen lukumäärä, joka on kasvanut 35-kertaiseksi sen jälkeen, kun kyseinen ominaisuus julkaistiin iPhonessa vuonna 2008.
Vuodesta 2008 eteenpäin puheentunnistus (speech recoginition) sekä tekstinymmärrys (natural language processing) ovat edenneet harppauksin. Puheohjauksen nopeasta yleistymisestä onkin esitetty viime aikoina erilaisia näkemyksiä. Tutkimusyritys Gartner on esittänyt, että vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia kaikesta nettiselailusta tapahtuu ilman näyttöä. Vastaavasti media-analytiikkaan erikoistunut comScore-yhtiö on arvioinut, että vuonna 2020 mennessä puolet kaikista nettihauista ovat äänihakuja. Tulevaisuuden tutkimusta tekevä Future Today Institute on jopa ennustanut, että puolet kaikesta ihmisten ja tietokoneiden välisestä kanssakäymisestä tapahtuu äänen välityksellä vuoteen 2023 mennessä. Arviot poikkeavat toisistaan, mutta niiden yhteistä näkemystä ei voi kuitenkaan sivuuttaa – tulevaisuudessa puhumme laitteillemme (erityisesti tietokoneille) huomattavasti nykyistä enemmän.
Helpointa sopeutuminen uuteen käyttöliittymään on ollut ymmärrettävästi radiokanaville, joille uusi väline tarjoaakin houkuttelevan mahdollisuuden tavoittaa erityisesti niitä nuoria, jotka eivät omista radiovastaanotinta. Sanomalehdistä puolestaan esimerkiksi amerikkalainen Washington Post on tehnyt Amazonin Alexalla erilaisia kokeiluja. Kokeiluista WP on oppinut, että lehden kannattaa keskittyä tarjoamaan sellaista uniikkia ja eksklusiivista sisältöä, millaista Alexan oma pääkäyttöliittymä ei pysty tarjoamaan. Suomessa muun muassa Ilta-Sanomat on tehnyt kokeiluja Alexalla. Uudet sovellukset ovat pääosin syntyneet teknologiajättien saneleman kehityksen mukaisesti. Suomen kieli on toisaalta suojannut Suomen mediamarkkinaa alustojen markkinajohdolta, mutta toisaalta myös hidastanut uusien palveluiden kehitystä ja yritysten kansainvälistymistä
