Ilona M Oy:n laatima “Toimituksen johto – muutoksen moottori vai jarru?”-tutkimusraportti heittää ilmaan kysymyksen siitä, millä eväin päätoimittajat luotsaavat organisaatiotaan kohti alalle tärkeitä innovaatioita. Pohdinta nousee Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman ”Media Managers – Leading or Resisting the Change?”-tutkimuksen tuloksista.
Suomalaisten medioiden päätoimittajille huhti-toukokuussa suunnattu kysely osoittaa päätoimittajien luottavan uusien asioiden mukaan tuomisessa vahvasti organisaation omaan osaamiseen ja turvautuvan innovoinnissa omiin kokemuksiinsa. Kyselyn tuloksista käy myös ilmi, että he käyttävät vain vähän aikaa oman työnsä arviointiin tai oman osaamisensa kehittämiseen. Näin ollen on perusteltua pohtia, mistä he ammentavat tuoretta ajattelua, jolla he johtavat uusien asioiden istuttamista organisaatiossa.
Ilmaan heitetyn kysymyksen pohjalla on 1980-luvulla syntynyt upper echelons -johtamisteoria. Sen ytimessä on ajatus, että yrityksen ylemmän tason johtajien taustoista voidaan ennustaa organisaation tuloksia. Kyselyyn osallistuneista 40 % on työskennellyt nykyisessä organisaatiossa yli kymmenen vuotta eli varsin pitkään, mikä vähentää helposti ulkopuolisten ajatuskulkujen kulkeutumista organisaatioon.
Tutkimuksessa innovaatiot määriteltiin laajasti uusien, luovien ideoiden onnistuneeksi toteuttamiseksi, eikä esimerkiksi vain teknologiseksi tuotteeksi. Innovaatiot ovat kyselyn mukaan päätoimittajien mielestä organisaatiossa ennemmin heikkous kuin vahvuus. Myös ehkä yllättäen innovatiivisuus ei ole heistä organisaatiossa vahvimmillaan teknologisissa ratkaisuissa, vaan ihmisiin suuntautuessa. Teknologinen osaaminen organisaatiossa ei myöskään tue sisältöjen tekemistä niin hyvin kuin voisi.
Koska teknologia on syy, joka on työntänyt media-alankin murrokseen, olisi tärkeä pohtia, miten innovaatioita pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään. Ennen kaikkea olisi arvokasta miettiä, miten teknologinen osaaminen saadaan tukemaan nykyistä paremmin sisällöntuotantoa.
Päätoimittajat antavat arvosanan 8 kuvaamaan omaa rooliaan innovaatiotoiminnassa onnistumisessa nyt ja tulevaisuudessa. He kokevat olevansa johtajina vahvimmillaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Organisaation suurimpina vahvuuksina he näkevät journalistisen osaamisen ja toimintakulttuurin. Tulevaisuuden nähdään olevan osaamisen kehittämisen varassa. Organisaation suurimpia heikkouksia kyselyssä ovat liiketoimintamallit ja tulovirrat.
Kestävästä kehityksestä on tulossa koko ajan tärkeämpi osa yritysten toimintaa. Siirtymä kohti kestävää liiketoimintaa vaatii media-alalta uudenlaista ajattelua ja kykyä innovoida ratkaisuja. Siksi tätä aihetta tarkasteltiin kyselyssä usealla eri kysymyksellä. Tulokset osoittavat, että kestävä kehitys on yhä irrallinen asia medioiden toiminnassa.
Vastaajat eivät näe kestävää kehitystä tulevaisuuden kannalta ratkaisevana kilpailutekijänä, eivätkä he arvioi oman organisaationsa olevan innovatiivinen kestävän kehityksen toimissa.
Kysely lähetettiin 310 suomalaisten päätoimittajayhdistysten aktiivijäsenelle. Vastauksia saatiin lähes 60. Tutkimuksen toteutti VTT Marja Heinonen, Ilona M Oy.
”Tämän tutkimuksen tarkoitus ei ole mollata suomalaisia päätoimittajia ja arvostella heidän tapaansa viedä alaa kohti tulevaa. Ymmärrän hyvin toimitusten erilaiset lähtökohdat, alaa puristavat taloudelliset ja ajalliset rajoitukset ja inhimillisen elämän vivahteet. Kuitenkin tulokset osoittavat, että yksi este medioiden siirtymisessä kohti kestävää liiketoimintaa on uudistumisen hitaus. Tämä tutkimus paneutuu hitauden yhteen aspektiin: innovaatioiden johtamiseen. Toivon, että tämä tutkimus parhaimmillaan herättää asiapohjaista keskustelua siitä, mitä voisimme tehdä toisin ja entistä paremmin, jotta yhteiskunnallisesti tärkeän alan elinvoimaisuus säilyy myös tulevaisuudessa”, sanoo tutkimuksen tekijä, VTT Marja Heinonen.
Tutkimuksen kokonaiskuvaa täydennettiin kuvailevalla analyysilla yhden yksittäisen toimijan, Sanomalehti Karjalaisen, innovaatiojohtamisesta. Case Karjalainen on ajatuksia herättävä kuvaus siitä, miten kokeilukulttuuri, avoimuus ja luottamus ovat muodostuneet innovaatiojohtamisen kulmakiviksi yhdessä sanomalehdessä. Vahvan taustan Karjalaisesta tehdylle analyysille antoi Media-alan tutkimussäätiön aiemmin rahoittamat tutkimukset Sanomalehti Karjalaisen digimurroksesta vuosina 2019-2022 (Karjalainen – Digirevoluution tie, 2021 & 2022). Nyt tehty tutkimus yhdessä aiempien tutkimusten kanssa antaa ajallisesti poikkeuksellisen pitkän perspektiivin Karjalaisen toimintakulttuurin muutoksesta ja hyvän pohjan tarkastella innovaatioprosessien johtamista muutoksessa.
Lisätietoja tutkimuksesta:
VTT Marja Heinonen, Ilona M Oy
puh. 050-66789
marja.heinonen@gmail.com
Toimituksen johto – muutoksen moottori vai jarru? -tutkimusraportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö myönsi hankkeelle rahoituksen aiemmin tänä vuonna.
