Sanoma Media Finland selvitti työikäisen väestön mielipiteitä generatiivisesta tekoälystä. Tutkimuksessa selvitettiin suhdetta tekoälyllä luotuun mediasisältöön sekä erityisesti suhdetta koneäänellä luettuihin uutisiin ja audioartikkeleihin.
Sanoman tutkimuksen mukaan enemmistöllä työikäisistä suomalaisista on neutraali (57 %) tai kielteinen (27 %) suhde tekoälyllä tuotettuun mediasisältöön. Kielteisyys liittyy usein epäluotettavuuden, virheellisyyden ja manipuloinnin pelkoihin. Tekoälyllä tuotettuihin mediasisältöihin myönteisesti suhtautuvat (8 %) puolestaan uskovat tekoälyn hyödyllisyyteen ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Kaikkein myönteisimpiä tekoälyllä tuotetun sisällön suhteen ovat digitaaliset edelläkävijät.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset suhtautuvat koneäänellä luettuun sisältöön, kuten uutisiin ja audioartikkeleihin. Tulosten mukaan koneäänisiä uutisia ja audioartikkeleita seuraa nykyisellään vain noin kymmenesosa kuluttajista. Suurin osa työikäisistä (68 %) ei ole koskaan kuunnellut koneäänisiä uutisia tai audioartikkeleita. Kuitenkin vastaajien mielikuvat koneäänellä luetuista uutisista ja audioartikkeleista ovat enimmäkseen joko neutraaleja (50 %) tai kielteisiä (32 %). Myönteisesti koneäänisiin uutisiin suhtautuu vajaa kymmenes vastaajista.
Koneäänisissä sisällöissä kuluttajia ärsyttää, mikäli lainaukset, ajatusviivat tai päivämäärät lausutaan väärin, koska tekstin merkitys saattaa tällöin muuttua kokonaan. Tästä syystä on tärkeää, että koneääni ei tekisi virheitä, jotta kuluttajakokemus olisi mahdollisimman hyvä.
Entä minkälaisia sisältöjä kuluttajat kuuntelevat tai voisivat kuunnella ääniartikkeleina? Vastausten perusteella useimmin koneäänisenä sisältönä voitaisiin kuunnella uutisia ja ajankohtaissisältöjä uutismedioiden digipalveluissa. Koneäänisyyden katsotaan sopivan paremmin lyhyille jutuille ja tiivistelmille kuin pidemmille ja syvällisemmille sisällöille.
Myönteisimmin tekoälyn tuottamaan audiosisältöön suhtautuvat podcasteja aktiivisesti kuuntelevat sekä digitaaliset edelläkävijät, jotka ovat ensimmäisten joukossa kokeilemassa uutta. Osa myönteisesti suhtautuvista on kohdannut tekoälyllä tuotettua sisältöä ja saanut sitä kautta saanut myönteisen kuvan tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista.
Enemmän kielteiseen kallistuva suhde tekoälyllä tuotettuun mediasisältöön liittyy kokemuksen puutteeseen ja epätietoisuuteen tekoälyn mahdollisuuksista. On tärkeää, että media-ala tekee johdonmukaista, rehtiä ja vakuuttavaa työtä omien tavoitteidensa eteen. Oleellista on myös tehdä ero vakiintuneiden medioiden ja muiden tahojen tuottaman sisällön välille kuluttajien luottamuksen saavuttamiseksi. Nykyisellään pelot sisältöjen epäluotettavuudesta ja jopa manipulointitarkoituksista ovat pinnalla.
”Pelot koneäänellä tuotettujen sisältöjen epäluotettavuudesta näyttävät kuitenkin olevan pinnalla kaikissa kuuntelijaryhmissä. Tiukassa ovat myös asenteet sisällön keinotekoisuudesta ja epäaitoudesta. Kokemuksen kartuttaminen tekoälyn tuottamasta mediasisällöstä onkin avainasemassa asenteiden muuttamiseksi”, sanoo Sanoman radioiden Content Strategist Sami Virtanen.
Suurella osalla kohderyhmästä ei ole siis kokemusta aiheesta, joten kokeilujen aikaansaaminen on avainasemassa kuuntelun lisäämisessä. Kuuntelun lisääminen edellyttää mielikuvien muuttamista epäluotettavuudesta ja virheellisyydestä vaikkapa aktiivisemman viestinnän keinoin.
Kokemuksen kartuttaminen tekoälyn tuottamasta mediasisällöstä on avainasemassa asenteiden muuttamiseksi. Johdonmukainen työ tietoisuuden lisäämiseksi ja epäluulojen karistamiseksi on ensimmäinen askel. Tärkeää on myös yhteistyö eri tahojen kanssa esimerkiksi eettisten sääntöjen ja käyttötapojen luomisessa. Lisäksi oman haasteensa tuovat esimerkiksi tyytymättömyys koneäänen rytmitykseen, painotukseen ja monotonisuuteen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten työikäisten mielipiteitä generatiivisesta tekoälystä, erityisesti koneäänellä luettuihin uutisiin ja audioartikkeleihin liittyen. Kohderyhmänä oli 18-64-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä. Tutkimuksen tiedonkeruu ja analysointi toteutettiin tammikuussa 2024. Tutkimuksen toteutti Kantar Media Finland Oy Sanoma Media Finlandin toimeksiannosta.
Sanoma Media Finlandin Tekoälytutkimuksen loppuraportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hanketta osana vuoden 2023 tutkimusteemahakua.
