Digilukemisen ilmiöt -tutkimus osoittaa, että suomalaisten digilukemisessa korostuvat silmäilevät ja nopeat lukutavat. Digilehdet tarjoavat reaaliaikaisuutta ja helpon käyttökokemuksen, mutta samalla niiden käyttö herättää huolta keskittymisvaikeuksista ja yhteiskunnallisesta jakautumisesta.
Media Audit Finlandin tilaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sanomalehtien ja aikakauslehtien lukemiseen liittyviä ilmiöitä. Keskiössä olivat digilukemisen kehittyminen sekä printti- ja digilukemisen muuttavat tavat, kuten mitkä motiivit vaikuttavat digisiirtymään ja miten ne näkyvät lukijoiden toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, mitkä ovat niitä merkittäviä tekijöitä, joiden avulla voidaan lisätä lehtikustantajien ymmärrystä sisällön kuluttamisesta eri muodoissa.
Tutkimuksen mukaan lukeminen on siirtynyt paperilta ruudulle, kännykälle ja someen. Samalla lukutavat ovat muuttuneet silmäileviksi ja nopeiksi, ja erityisesti otsikoihin kiinnitetään huomiota. Kiireisyys ja ajan puute ohjaavat lukijoita tarttumaan tapoihin, jotka ovat nopeinten ja helpoiten saavutettavissa.
Lukijat mainitsevat digitaalisuuden hyvinä puolina muun muassa tiedon reaaliaikaisuuden, sisältöjen räätälöitävyyden sekä tiedon hakemisen ja jakamisen vaivattomuuden. Lisäksi digitaalisten sisältöjen käyttämisen koetaan olevan helppoa ja edullista. Digitaalisuuden kuitenkin koetaan myös vaikeuttavan keskittymistä, luovan riippuvuutta älylaitteisiin sekä aiheuttavan yhteiskunnallista jakautumista.
Lukijoiden suhtautuminen digilehtien maksullisiin sisältöihin on varauksellista, eikä yksittäisistä sisällöistä maksaminen herätä laajaa kiinnostusta. Osa tutkimuksen osallistujista uskoo, että kaikki tarvittava sisältö on löydettävissä internetistä myös ilmaiseksi.
Tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että lukijat valitsisivat mieluummin ilmaiset digilehdet mainoksilla kuin pelkät maksulliset sisällöt. Toisaalta myös mainosten suuri määrä ja häiritsevyys nähdään ongelmana. Lukijat toivovat, että digilehdissä mainonta olisi paremmin kohdennettua ja liittyisi selkeämmin itse sisältöön.
Tutkimuksen tuloksissa esiin nousee kuusi teemaa, joiden ratkaiseminen näyttäisi olevan keskeistä digilehtien kasvun kannalta:
Tutkimus osoittaa, että vaikka digilehdissä on haasteita, niiden lukeminen tuskin vähenee tulevaisuudessa, eikä siirtymä takaisin printtiin ole todennäköinen. Tutkimusraportissa pohditaan, olisiko aika määritellä mediaa uudelleen ja kehittää digitaalisia alustoja niin, että ne tukevat erilaisia lukutapoja. Oleellista on ymmärtää, käydäänkö mediaa vilkaisemassa monta kertaa päivässä vai halutaanko siihen syventyä kunnolla. Tulevaisuudessa jako voisikin olla digi vs. printin sijaan nopeat mediat vs. keskittymisen mediat.
Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy Media Audit Finlandin toimeksiannosta. Hanke toteutettiin kaksivaiheisena laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2024 syvähaastatteluiden (6 kpl) ja online-yhteisön (29 osallistujaa) vastausten avulla. Osallistujat olivat 16–74-vuotiaita suomalaisia, jotka lukevat sanomalehtien digiversioita. Media-alan tutkimussäätiö rahoitti tutkimusta.
