#nuoretmyös-hankkeessa Demin toimitus ja nuoret kehittivät tulevaisuuden toimintamalleja media-alalle. Tavoitteena oli selvittää, miten saadaan Z-sukupolven ääni kuuluviin ja tehdään samalla journalismista relevanttia nuorten kohderyhmälle. Yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän yliopisto ja Erätauko-säätiö.
Digitaaliseen maailmaan syntyneiden, noin 1995–2010 syntyneiden nuorten mediankäyttötavat poikkeavat radikaalisti aiemmista ikäluokista. Lisäksi Z-sukupolven tavat vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat niin uudenlaisia, että niitä ei aina tunnisteta.
Journalistinen media ei tavoita nuoria yhtä hyvin kuin ennen. Perinteinen media on uuden haasteen edessä, sillä tämä on ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole tottunut olemaan vain sisällön vastaanottaja – nuoret haluavat osallistua. Tutkitusti nuoret kokevat, ettei heidän äänensä tai nuoria kiinnostavat näkökulmat pääse kuuluviin perinteissä mediassa.
#Nuoretmyös-hanke lähti etsimään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten nuoret itse näkevät ja määrittelevät median? Millainen journalismi on nuorille edelleen relevanttia? Millaisia uusia tapoja Z-sukupolvella on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyisessä mediaympäristössä?
Suosituimmat somekanavat, kuten WhatsApp ja YouTube, tavoittavat lähes koko ikäryhmän, mutta on suuri joukko nuoria, joiden elämässä journalistisella medialla ei ole roolia jokapäiväisessä arjessa. Moni seuraa niitä uutisia, joita kaverit ja tutut sattuvat jakamaan. Vaikka iso osa nuorista arvostaa toimittajia, se ei näytä motivoivan sankoin joukoin journalismin pariin. Vain iltapäivälehtien digiversiot onnistuivat tavoittamaan yli puolet vastaajista viikoittain. Nuoret pitivät tärkeimpänä mediana Yle.fi-sivustoa.
Z-sukupolven suurin toive perinteiselle medialle on, että joku auttaa ymmärtämään, mitä maailmassa tapahtuu. 17–24-vuotialla korostuu myös tarve luotettavalle ja puolueettomalle tiedolle. Tärkeää nuorille on oppiminen ja itsensä kehittäminen sekä mahdollisuus nauraa ja viihtyä median parissa. 13–16-vuotiaat haluavat muita enemmän ratkaisuja huoliinsa ja ongelmiinsa. Globaalit teemat kiinnostavat nuoria yhtä paljon kuin kotimaan aiheet.
Perinteiseen mediaan kaivataan lisää nuorten näkökulmia. Alle joka viides vastaaja kokee, että nuorten ääni kuuluu mediassa hyvin. Sekä ikään että vähemmistöihin liittyvä moniäänisyys nousee merkitykselliseksi. Samaistumisen kokemus kasvattaa kiinnostusta journalismiin ja helpottaa ymmärtämistä – siitä tulee tunne, että tämä juttu on suunnattu minulle.
#Nuoretmyös-hankkeessa löydettiin kolme keskeistä avaintekijää siihen, miten journalismi voi puhutella paremmin tulevaisuuden yleisöjä. Näyttää siltä, että vuorovaikutuksen, moniäänisyyden ja saavutettavuuden merkitys kasvavat. Nämä kolme ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Jotta vuorovaikutus onnistuu, journalistin pitää saavuttaa yleisöt oikeissa kanavissa. Moniäänisyyttä taas syntyy harvoin ilman vuorovaikutusta.
#nuoretmyös-loppuraportti (pdf)
Demin #nuoretmyös-hanke oli osa Media-alan tutkimussäätiön vuoden 2019 tutkimusteemaa Nuoret ja media. Tutkimussäätiö rahoitti hanketta vuoden 2019 marraskuussa.
