Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Cometin Moniäänisyysmittari-hanke tutki journalismin moniäänisyyttä. Hankkeessa laaditut suositukset antavat ohjeita siihen, kuinka moniäänisyyttä voidaan mitata ja parantaa.
Kuva: Meeri Hentilä
Journalismia syytetään usein puolueellisuudesta ja yksiäänisyydestä. Joskus väitteet kuitataan median puolelta sillä, että tilanne on hyvä, kunhan palautetta tulee tasaisesti oikealta ja vasemmalta.
Viime vuosina, yleisön äänenpainojen koventuessa ja yhteiskunnan vastakkainasettelujen vahvistuessa, moni media-alan ammattilainen on alkanut kaivata jotain kättä pidempää journalismin moniäänisyyden ja tasapuolisuuden varmentamiseksi. Ketkä todella pääsevät ääneen journalismissa? Keiden ääni on yli- tai aliedustettuna? Kenen ääni julkisesta keskustelusta puuttuu?
Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Moniäänisyysmittari, analytiikkaohjelmisto, jota on kehitetty ensin Sopiva – Sovittelujournalistit ry:n Uutisraivaaja-innovaationa, sittemmin Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Cometin tutkimushankkeena. Media-alan tutkimussäätiön rahoittama tutkimus- ja kehityshanke päättyi helmikuussa 2023.
Moniäänisyysmittari-tutkimushankkeessa laajaa moniäänisyyden käsitettä on lähestytty journalismin lähteiden näkökulmasta. Tällöin moniäänisyys muodostuu siitä, miten monipuolisesti yhteiskunnan eri ryhmät, toimijat ja yksittäiset henkilöt pääsevät ääneen journalismin sisällöissä.
Moniäänisyysmittari tunnistaa suurista tekstimassoista koneellisesti, ketkä henkilöt tai tahot siellä päästetään ääneen suoraan tai epäsuorasti siteeraamalla. Mittari tunnistaa ääneen pääsevien henkilöiden nimet, sukupuolet, tittelit ja taustaorganisaatiot – eli antaa varsin kattavan kuvan siitä joukosta, joka journalistisessa julkisuudessa puhuu. Yksittäisen median lähdekattausta voi tarkastella joko kokonaisuutena tai rajatusti aihepiirin, julkaisuajan tai uutisten kirjoittajien mukaan. Sekä uusien hakuominaisuuksien että mittarin tulosten luotettavuuden parantaminen jatkuvat edelleen.
Journalismin lähteiden luotettava tunnistaminen on moniäänisyyden mittaamisen ensimmäinen askel. Tätä ja mittaamisen muita askelia on kuvattu hankkeen loppuraportissa ja suosituksissa. Tekstin tavoite on koota yhteen hajallaan olevaa tietoa journalismin moniäänisyyden mittaamisesta ja erilaisista mittareista sekä tarjota konkreettiset askelmerkit erilaisten medioiden omille moniäänisyyden mittaamis- ja kehittämisprojekteille.
Ajankohtaisesta aihepiiristä karttuu tietoa nopeasti, ja teksti tarjoaakin julkaisuhetkellä saatavilla olevien tietojen valossa vastaukset kysymyksiin, miten journalismin moniäänisyyttä voi mitata ja miten edetä mittaamisen prosessissa ongelmanasettelusta ratkaisukeinon valintaan ja tavoitteiden asettamiseen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää Moniäänisyysmittarista toimiva työkalu koko suomalaisen mediakentän käyttöön. Tavoitteen saavuttamiseksi Sopiva ry on solminut aiesopimuksen suomalaisen mediateknologiayritys Neuwon Oy:n kanssa mittarin kaupallistamisesta. Moniäänisyysmittari onkin saatavilla Neuwon kautta.
Lisätietoja tutkimushankkeesta ja Moniäänisyysmittarista:
Matleena Ylikoski, matleena.ylikoski@tuni.fi, 050-3288197
www.moniaanisyysmittari.fi
