Nordic Institute of Business & Societyn (NIBS) tutkimus kartoitti media-alan koulutuksellisia tarpeita sekä osaamistarpeita tulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjalta media-alalle laadittiin toimenpidesuosituksia.
Media-ala muuttuu jatkuvasti niin kotimaisten kuin globaalien muutostekijöiden vuoksi. Erityisesti teknologioiden, kuten robottijournalismin ja data-analytiikan, on nähty vaikuttavan media-alaan. Tämän myötä myös media-alan osaamistarpeet ovat muutoksessa. NIBSin tutkimus kartoitti media-alan nykyisiä koulutusohjelmia ja haastatteli niin yritysten kuin koulutusohjelmienkin edustajia. Tutkimuksen pohjalta media-alalle laadittiin toimenpidesuosituksia tulevaisuuden osaamistarpeita varten.
Media-alan osaajan on tulevaisuudessa hallittava teknologinen perusymmärrys nykyistä paremmin. Tällä hetkellä teknologiaosaaminen ei ole usein vielä riittävää. ”Lisäkoulutusta tarvitaan erityisesti viestintäteknologioiden toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen liittyen, joiden roolin uskotaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä.”
Niin ikään ohjelmisto-osaamiseen on lisättävä resursseja sekä koulutuspuolella että yrityksissä. Myös uudenlaisten teknologioiden, esimerkiksi virtuaalitodellisuuden, yleistymiseen on varauduttava perusteellisemmin. Uusiin teknologioihin liittyviä kokeiluja on myös lisättävä.
Journalismissa ja muussa sisällön tuottamisessa tulisi laajentaa robottien ja tekoälyn hyödyntämistä. ”Analyyttinen ja luova journalismi voisivat toimia erillisinä opintopolkuina”, raportissa pohditaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi journalistisen työn osalta sitä, että journalisteille jää enemmän aikaa laatia laajempaa ja monipuolisempaa uutismateriaalia mekaanisen kirjoittamisen sijaan. Samalla pitää kuitenkin pitää mielessä myös perinteinen tekninen osaaminen: perustaidot on hallittava työelämään siirtyessä.
Liiketoiminnan puolella tutkimusaineiston perusteella liiketoimintaosaamista on syvennettävä kaikilla media-alan osa-alueilla. Medialiiketoiminnan ymmärtäminen nousee esille erityisesti yritysten edustajien ja muiden asiantuntijoiden haastatteluissa. Ymmärrys esimerkiksi kehittyvistä maksumalleista on tärkeää. Niin ikään markkinoinnin ja myynnin osaaminen kaikissa media-alan koulutusohjelmissa olisi tärkeää. ”Myyntiosaamisen rooli korostuu moninaisella ja alati pirstoutuvalla alalla.”
Freelance-työn yleisyyteen nähden yrittäjyyteen liittyviä taitoja on sisällytetty vain vähän media-alan koulutusohjelmiin. Yrittäjyyteen liittyvät perustason asiat pitäisikin huomioida koulutusohjelmissa paremmin.
Työelämä on muutoksessa, mikä pitäisi huomioida myös media-alan osaamisessa. Koulutusohjelmissa tulisikin opettaa nykyistä laajemmin yleisiä työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja.
Laajemmin koulutuslaitosten tulisi edistää sisäistä poikkitieteellistä liikkuvuutta ja tarjota koulutuslaitosten välisiä kursseja. Media-alan koulutusten tulisi myös profiloitua eri painopistealueisiin.
Koulutusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä voisi lisätä eri toimenpiteiden avulla. Näiden kahden tahon vuoropuhelua tulisi tehdä aktiivisemmin ja säännöllisemmin. Tämä toteutuisi yhteistyöprojektien kautta, joissa otettaisiin huomioon molempien osapuolten tarpeet ja yhteistyöstä saatavat hyödyt.
Yhteistyötä edistäisi myös tutkintorakenteissa huomioitavat työelämän tarpeet. ”Osaajien tulisi hallita erilaisia työelämässä tarvittavia työvälineitä, kuten ohjelmistoja, sekä yleisiä työelämätaitoja.” Koulutustarjoajat näkevät usein, että käytännön työn osaamisvalmiudet voidaan oppia työelämässä. Toinen vaihtoehto oppimiseen olisi lisätä opintojen aikaisia harjoittelujaksoja yrityksissä.
”Media-alan houkuttelevuutta on parannettava, jotta lahjakkaita opiskelijoita saadaan alalle riittävästi”, raportissa kommentoidaan. Erityishuoli tulevaisuudenosaajien riittävyydestä on painoalalla – painoalan koulutuksen markkinointiin olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tulevaisuudessa myös ihmisen ja koneen yhteistyöhön liittyvää koulutusta on lisättävä. Koneiden avustavan roolin hyödyt tulisi ymmärtää nykyistä paremmin. Koulutustarjoajien tulisi käsitellä tätä yhteistyötä erityisesti käytännön osaamisen kautta, sillä pelkkä teoriatasoinen käsittely ei ole enää riittävää.
Keskeisempi rooli olisi myös annettava käytettävyyskysymyksille – loppukäyttäjän yhä keskeisempi rooli on hyvä pitää mielessä. Kansainvälisillä mediatoimijoilla tämä on jo toteutumassa, kun on kehitelty käyttökokemukseltaan erinomaisia ratkaisuja. Samaan tulisi pyrkiä myös suomalaisissa mediataloissa.
Myöskään kirjoittamiseen liittyviä perustaitoja ei saa unohtaa. Tulevaisuuden tekstityypit voivat erota huomattavastikin nykyisistä. Media-alalla kielellinen osaaminen on laajempaa kuin vain kirjoittamista: myös suullisesti tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus yleensäkin ovat jatkossa erityisen tärkeitä. ”Erityisesti asiantuntijahaastatteluissa tuotiin ilmi huoli siitä, että alan osaajien suomen kielen taito on rapistumassa.”
Yhteiskunnallisten perusteemojen opetukseen on keskityttävä yhä enemmän, sillä media-alaan vaikuttavat samat megatrendit kuin muihinkin aloihin, ja näitä trendejä mediaosaajien on osattava käsitellä tulevaisuuden työelämässä. Yhteiskunnallisia ja humanistisia osaamisvalmiuksia on tuotava koulutukseen entistä voimakkaammin ja käytännönläheisemmin.
NIBSin tutkimus perehtyi media-alan osaamistarpeisiin kartoittamalla nykyistä koulutustarjontaa, haastattelemalla asiantuntijoita ja koulutusinstituutioita sekä tekemällä kyselytutkimuksen yritysten ja koulutusinstituutioiden edustajille. Tutkimuksen suositukset toimivat ohjenuorana media-alan yrityksille ja koulutusta tarjoaville tahoille tulevaisuuden osaamistarpeita pohtiessa.
Mediaosaaja 2030 -loppuraportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö myönsi hankkeelle rahoitusta 5.11.2019 osana vuoden 2019 erityisteemaa.
