Media-alan ympäristövaikutukset ja toimenpiteet kohti hiilineutraaliutta -hankkeen tavoitteena oli selvittää media-alan ja graafisen teollisuuden ympäristövaikutuksia.
Hankkeen tavoitteena oli myös tunnistaa keskeiset toimenpiteet, joilla media-ala pienentää toimintansa ympäristökuormitusta ja varmistaa osaltaan kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen. Hankkeen toteuttivat Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto yhteistyössä Gaia Consultingin kanssa.
Työ tuotti media-alalle ja graafiselle teollisuudelle sekä näihin kuuluville yksittäisille yrityksille lisätietoja ja työkaluja oman toiminnan kehittämiseksi erityisesti kahdesta ajankohtaisesta aiheesta: ilmasto ja digitalisaatio. Työn aikana arvioitiin media-alan ja graafisen teollisuuden ympäristövastuun nykytila, laskettiin toiminnan hiilijalanjälki, asetettiin alan hiilineutraaliudelle tavoite ja määriteltiin toimet, joiden avulla tavoite on mahdollista tavoittaa. Lisäksi keskityttiin alaa kiinnostavan digitalisaation ympäristövaikutuksiin.
Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden hiilijalanjälki vuonna 2019 oli noin 488 000 tonnia CO2, joka vastaa yhtä prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä (52,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, Tilastokeskus 2020).
Media-alan yritysten päästöistä 10 prosenttia syntyy polttoaineiden ja energian käytöstä yritysten omissa toiminnoissa (scope 1 ja 2). 90 prosenttia päästöistä on arvoketjun epäsuoria päästöjä (scope 3).
Epäsuorista päästöistä valtaosa aiheutuu erilaisista materiaali- ja palveluhankinnoista, kuten paperi, painovärit, painolevyt, koneet, ostetut paino-, jakelu- ja logistiikkapalvelut, muut ulkoistetut toiminnot sekä ICT-palvelut, kuten IT-palvelut ja internetpalvelinkapasiteetti.
Selvityksen mukaan alan yritykset ovat ympäristötoimissaan eri vaiheissa. Ympäristövastuun merkitykseen vasta heränneet näkevät vastuullisuuden osana yritysvastuuta, mutta pitävät sen erillään yrityksen liiketoiminnasta.
Monissa media-alan yrityksissä vastuullisuustyö on käynnistynyt ja se näkyy raportointina ja yksittäisinä tekoina.
Alan edistyneimmissä yrityksissä vastuullisuus kuuluu liiketoiminnan ytimeen. Nämä yritykset liikkuvat kohti uudenlaisia vastuullisia liiketoimintamalleja. Ne ovat yleensä alan suurimpia, ja niissä on tehty vastuullisuustyötä, muun muassa hiilijalanjälkilaskentaa ja raportointia, jo useamman vuoden ajan. Näissä yrityksissä vastuullisuus on koko johtoryhmän agendalla.
Tulevaisuudessa alalla on yrityksiä, joiden koko liiketoimintaa ohjaa vastuullisuus. Näissä yrityksissä vastuullisuus ei ole pelkästään liiketoiminnan ytimessä vaan se määrittää kaikkea toimintaa. Nämä yritykset jopa disruptoivat toimialaa ja uudistavat samalla sen toimintalogiikkaa. Kun muut alan toimijat näkevät näiden yritysten menestyvän myös taloudellisesti, ne seuraavat perässä.
Media-alan tutkimussäätiön rahoittama Media-alan ympäristövaikutukset ja toimenpiteet kohti hiilineutraaliutta -hanke antoi media-alalle ja graafiselle teollisuudelle vahvan pohjan hiilineutraaliustavoitteiden asettamiselle ja tiekartan, kuinka niihin päästään.
Media-alan ja graafisen teollisuuden yritykset tavoittelevat toimialan hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.
Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia ja Uutismedian liitto ovat asettaneet tavoitteeksi alan yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi tavoitellaan epäsuorien päästöjen vähentämistä yritysten lisätoimilla ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä vähennystavoite on määritetty suhteessa perusuraan, joka perustuu Suomen kansalliseen tavoitteeseen.
Gaia Consultingin liitoille laatiman tiekartan mukaisilla toimilla alan kokonaispäästöt puolittuisivat (–48 %) vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2019 tasoon verrattuna.
Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten suorassa vaikutusvallassa olevia hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää parantamalla oman toiminnan energiatehokkuutta, solmimalla päästöttömän energian ostosopimuksia, neuvottelemalla energia päästöttömäksi myös vuokrakiinteistöissä sekä vaihtamalla omat ajoneuvot hiilineutraalilla sähköllä tai biokaasulla kulkeviksi.
Hankintaketjujen epäsuorien päästöjen vähentämistavoitteeseen voidaan päästä laatimalla vastuullisen hankinnan kriteerit, sitoutumalla vähähiilisempiin hankintoihin ja toimintatapojen kehittämiseen kumppanien kanssa sekä rajoittamalla lentomatkustusta.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen myös epäsuorien päästöjen osalta edellyttää jäljelle jäävien päästöjen kompensointia, mikä korostaa tarvetta tällaisten palveluiden kehittymiseen Suomessa.
Media-alan ympäristövaikutukset ja toimenpiteet kohti hiilineutraalisuutta -loppuraportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hanketta vuonna 2020 osana kyseisen vuoden erityisteemahakua.
