Sanomalehti Karjalainen tekee Suomessa maakunnallisen median eturivissä systemaattista ja kokonaisvaltaista siirtymää kohti digitaalista tekemistä. Tuoreessa raportissa “Karjalaisen digirevoluutio 2019-2020” tarkastellaan, miten Karjalainen onnistui strategisessa digihankkeessaan vuosina 2019-2020.
Dokumentoinnissa ei keskitytä vain onnistumisiin, vaan yhtä tärkeää oli kirjata epävarmuus ja epäonnistuneet sivupolut.
Syvällinen muutos printistä digiin tapahtuu vasta sitten, jos organisaation toimintakulttuuri tukee digimuutosta. Digisiirtymä Karjalaisessa oli vuosina 2019-2020 merkittävä sekä konkreettisten toimenpiteiden, mutta ennen kaikkea toimituksen syvällisen sitoutumisen vuoksi. Myös tätä tarkastelen dokumentoinnissa.
Vuosina 2019-2020 Karjalaisen kouriintuntuvia, uusia askelia eteenpäin olivat tiukka maksumuuri, sisällöissä “kruunujutut” ja erillistoteutukset, audio ja videostriimit, 145 vuoden lehtien digiarkisto Kaiku, mikromaksut (luovuttiin myös), yhteistyö myynnin kanssa, mobiiliuudistus, analytiikan käyttöönotto ja digitekemistä tukevaksi myllytetty organisaatiorakenne. Vuoden 2021 alussa työn alla on verkkosivujen uudistus ja samalla uuteen toimitusjärjestelmään siirtyminen, joita valmisteltiin vuonna 2020. Digisiirtymää edistäviä toimintatapoja vuosina 2019-2020 olivat johdon avoimuus, ennakkoluulottoman ja virheet hyväksyvän kokeilukulttuurin soveltaminen digikokeiluihin (tehty jo ennen “digiaikaa”) ja toimituksen koko ajan lisääntynyt osallistaminen digimurroksen läpivientiin. Toimituksen suhde muutokseen säilyi yleisesti myönteisenä koko tarkastelujakson ajan.
Virheissä on myös voimaa. Muutosprosesseihin kuuluu jo nykyajan johtamisteorioiden mukaan onnistumisten ohella myös epäonnistumiset. Silti niitä usein kovin usein häpeillään ja kätketään. Karjalaisessa pystyttiin poikkeuksellisen avoimesti kertomaan myös vikaliikkeistä. Karjalaisessa epäonnistumisiin voidaan kirjata painoaikataulun aikaistamisyritys, systemaattisen koulutuksen puuttuminen, mikromaksusta luopuminen, teknologiatoteutusten aikataulujen venyminen ja puutteet viestinnässä. Viestinnässä johto epäonnistui mobiiliuudistuksessa, analytiikassa ja yleisesti viestinnässä digimurroksesta. Viimeisen kohdalla tilanne parani tarkastelukauden aikana.
Onnistumisten ja epäonnistumisten väliin jää aina harmaa epävarmuuden alue. Myös se oli selvästi nähtävissä Karjalaisen digitalisoitumisprosessissa. Johdolta loppui usko monta kertaa, kun vanhat toimintamallit pyrkivät pintaan ja konkreettiset toimet eivät menneet eteenpäin aikataulussa. Täysin ennakoimattomana yllätyksenä tuli keväällä 2020 koronapandemia. Se edisti digimurrosta totuttamalla ihmiset etätöihin ja sai miettimään sisältöjä uudella tavalla, kun moni tapahtuma jäi toteutumatta.
Kokonaisuutena Karjalaisen johto onnistui hyvin digimurroksen läpiviemisessä. Toimitus koki muutoksessa enemmän positiivisia asioita kuin negatiivisia. Johdon toiminta perustui avoimuuteen ja syvään sitoutumiseen muutokseen. Se onnistui välittämään nämä myös toimitukselle, mikä näkyi kyselyissä ja haastatteluissa. Se näkyi myös muutoksen sujuvuudessa ja otettujen askelten melko kivuttomassa etenemisessä.
Erityisesti syksyllä 2020 läpi viety organisaatiomuutos oli prosessina suoranainen ihme mediaympäristössä. Miten voidaan toteuttaa organisaatiorakenteen täysmylläys ja laittaa ihmiset hakemaan uudelleen tehtäviä ilman, että siitä syntyy kapina? Vähintään iso meteli. Tämä onnistui Karjalaisessa, mitä ihmettelivät sekä johto että toimitus vuoden lopussa. Uuden organisaation toimivuudesta on vielä vähän tietoa, koska se otettiin käyttöön vasta vuoden 2021 alkupuolella. Mutta ensimmäinen kuukausi on ollut lupauksia antava.
Digimurroksen kaltaisen muutosprosessin johtamisen ytimessä on kyky säilyttää fokus, kestää turhautumista, uskoa suunnitelmaan ja kertoa siitä riittävän usein ja selkeästi toteutukseen osallistujille sekä valuttaa vastuuta ja valtaa organisaatiossa alaspäin. Myös kyky muuttaa suuntaa ja hyväksyä epäonnistumiset on tärkeää.
Digistrategiassa Karjalainen keskittyi uusien digitilaajien saamiseen sekä olemassa olevien tilaajien aktivoimiseen. Nämä tavoitteet saavutettiin. Joulukuussa 2020 digi only -tilaukset ylittivät 4000 tilaajan rajan. Karjalaisen digitalisoitumisen merkitys näkyy jo Karjalaisen tilanteessa kokonaisuutena. Sen kokonaislevikki oli vuoden 2020 lopussa pysytellyt samalla tasolla jo yli puoli vuotta hyvän digimyynnin ansiosta, vaikka printin luvut olivat jatkaneet alamäkeä.
Dokumentoinnin pohjana on Karjalaisen toimituksessa neljä kertaa vuosina 2019-2020 toteutetut sähköiset kyselyt. Niillä kartoitin toimintakulttuurissa tapahtuneita muutoksia sekä toimituksen suhtautumista Karjalaisen digimatkaan. Lisäksi dokumentoinnissa tehtiin neljä teemahaastattelukierrosta, joissa kussakin oli 8-9 toimituksen edustajaa. Muuten dokumentointi toteutettiin kirjallisen aineiston sekä Karjalaisen digimurroksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistumisen kautta.
Olen monta kertaa matkan varrella ihaillut Karjalaisen kykyä ja rohkeutta tarkastella oman digimatkansa kaikkia puolia rehellisesti. Dokumentointia on ollut siinä mielessä helppo tehdä, koska asioita ei ole pyritty salaamaan tai silottelemaan. Kyky arvioida rehellisesti omaa kehitystä ja muuttaa suuntaa tarvittaessa nopeastikin on varmasti myös yksi avain siihen, että Karjalainen on onnistunut niin hyvin omalla digimatkallaan.
Tämä kirjoitus on hyvä lopettaa Karjalaisen toimituspäällikön Jyrki Utriaisen ajatuksiin. Hän on kirjoittanut raporttiin oman kuvauksensa tapahtuneesta ja päättää sen mukaillen Pentti Haanpään Noitaympyrä-romaanin loppua:
Karjalainen on digitiellä – eikä toista tietä ole olemassakaan.
Karjalainen – digirevoluution tie -raportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hanketta vuonna 2020 sekä aiemmin vuonna 2019.