Voconaut Oy yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa toteutti tutkimushankkeen, jossa tutkittiin äänimediasisältöihin perustuvan liiketoiminnan alueellisuutta ja skaalautuvuutta. Hankkeen tavoitteena oli löytää äänimediasisältöihin perustuvien liiketoimintamallien mahdollisuuksia ja tulevaisuusskenaarioita alustatalouden näkökulmasta.
Äänimedialiiketoiminnan kannattavat liiketoimintamallit ja niiden onnistunut toteuttaminen niin Suomessa kuin maailmalla toteutuvat monin tavoin. Äänituotteita tarjotaan digitaalisilla alustoilla, joko suuren kohderyhmän kuluttajajoukolle, tai personoidusti hyvinkin kapealle mutta maksuvalmiille segmentille. Maksajina toimivat kuulijat, mainostajat, sponsorit tai vaikuttajuutta tavoittelevat tahot.
Maksamisen helppous ja joustavuus on äänisisällössä korostetun tärkeää: äänisisältö valitaan usein hetken mielijohteesta tai tilannesidonnaisesta tarpeesta. Kiinnostavan sisällön ohella myös kohderyhmälle räätälöity maksumalli onkin monen menestystarinan takana.
Kuluttajan näkökulmasta äänisisällön valinnan haasteena on tuotteen kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeus ennen ostopäätöstä. Lisäksi äänimediavalintoja tehdään usein liikkeellä ollessa, samalla kun tehdään jotain muuta. Tekoäly ja ääniohjaus helpottavat jo nyt sisällön suosittelua, valintaa ja maksamista, myös suomeksi.
Liiketoiminnan skaalautuvuus toimii samoilla periaatteilla riippumatta siitä, onko äänimedian tuottajana yksittäinen henkilö, osaajien yhteenliittymä vai mediatalo. Skaalauksessa äänisisältö törmää nopeasti tuotantoprosessin vaatimiin resursseihin, sillä laadukkaan alkuperäissisällön tuottaminen on työlästä ja kallista. Liiketoiminnan skaalaus vain resursseja lisäämällä on kallista ja erittäin epävarmaa, sillä äänisisällön menestyminen on kiinni paitsi itse sisällöstä, myös sen tekijän henkilöbrändistä.
Äänisisällöntuotannon kannattavuutta heikentää se tosiasia, että monet äänisisällöt ovat kertakäyttöisiä. Yhdestä äänituotteesta voi kuitenkin saada suhteellisen edullisesti uusia tuotteita sisällön muunnoksilla ja yhdistelmillä, tai tarjoamalla maksullisia lisäpalveluja, kuten fanikerhoja, fyysisen maailman tapahtumia ja oheistuotteita. Näiden suosio maailmalla onkin kasvussa. Lisäksi äänituotteestakin voi tehdä kestokulutushyödykkeen, yhdistämällä sisällön tai sen paikallisen saatavuuden kuluttajan elämän toimintoihin ja rutiineihin.
Ääniliiketoiminnan kasvajia ja liiketoiminnan skaalauksen moottoreita maailmalla ovat automaattiset sisällönmuokkausalustat, joiden kautta sisällön tuottajataho voi automatisoida liiketoiminnan järjestelyn ja itse sisällön muokkauksen ja muunnokset kohtuullisin kustannuksin.
Tulevaisuudessa hyperpaikkasidonnaisten ja liikkuvien media-alustojen visiona on liittää äänisisältö saumattomasti ympäröivään maailmaan ja sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tapahtumiin.
Lisäksi kehitteillä olevat tekoäly- ja ääniohjaussovellukset kehittyvät kovaa vauhtia siten, että tulevaisuudessa suomalainenkin kuluttaja voi keskustella luontevasti paitsi media-alustan, myös itse mediasisällön kanssa.
Vaikka äänimediaa on pidetty “viimeisenä korruptoimattomana mediana,” alustatalouteen, tekoälyyn ja mainostamiseen liittyvät eettiset kysymykset huolestuttavat sekä median kuluttajia että tuottajia, ja haastavat kokemuksen äänimedian luotettavuudesta. Henkilö- ja mediatalobrändien lisäksi kuluttajat kokevat hyperpaikkasidonnaisen sisällön lisäävän median luotettavuutta ja yhteisöllisyyttä, koska hyperpaikannus tuottaa jaetun elämyksen kokemuksen median tuottajan ja kuluttajan välillä.
Akateemisen tutkimusryhmän loppuraportti (pdf)
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hanketta marraskuussa 2018. Hanke on osa vuoden 2018 erityisteemaa ääni ja ääniohjautuvuus.
