Uutismedioiden maailma on kokenut huomattavia muutoksia viime vuosina, kun teknologinen kehitys on mullistanut sen toimintaympäristön. Sanna Uusivirta tutki gradussaan, miten uutismediat voivat omaksua tekoälyteknologiaa ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Uusivirta palkittiin opinnäytetyöstään Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Tutkimus lähtee liikkeelle dynaamisten kyvykkyyksien teorian pohjalta, joka korostaa yritysten joustavuutta ja sopeutumiskykyä teknologisiin muutoksiin. Tutkimus perustui laadulliseen monitapaustutkimukseen, jossa tarkasteltiin useiden mediayritysten tilannetta.
Tulokset paljastivat, että eri mediayritykset ovat eri vaiheissa tekoälyteknologian omaksumisessa. Kuitenkin tiettyjä yhteisiä tekijöitä kyvykkyyksissä ja esteissä voitiin tunnistaa. Tutkimuksen tuloksia esitellään kolmen ylätason kyvykkyyden, tunnistamisen, tarttumisen ja uudelleen konfiguroinnin, kautta.
Tunnistamisen kyvykkyydet luovat pohjan omaksumiselle.
Muutoksen ennakoinnin merkitys korostuu, kun yritykset pyrkivät sopeutumaan teknologisen kehityksen vaatimuksiin. Tutkimusaineistosta korostuu yritysten kiinnostus uusiin teknologioihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vaikka resurssien määrä vaihtelee, yhteinen näkemys on tarve olla osa muutosta ja varata resursseja teknologian käyttöönottoon.
Datakyvykkyydet ovat tärkeässä asemassa tekoälyavusteisessa markkinoinnissa. Yritykset keskittyvät datan keräämiseen, hallintaan ja analysointiin. Sen avulla yritykset pyrkivät palvelemaan asiakkaita paremmin ja tuottamaan kiinnostavaa sisältöä. Haasteen yrityksille tuo datan laatu ja sen yhdistäminen eri lähteistä.
Johtamisen ja strategian kyvykkyydet ovat avainasemassa muutoksen aikaansaamisessa. Strategia ohjaa muutosta ja muuttaa koko yrityksen tapaa ajatella. Ymmärrys liiketoiminnan tarpeista ja tulevaisuuden näkymistä on keskeistä, ja johdon tulee olla mukana teknologisen kehityksen suunnittelussa ja resursoinnissa.
Tarttumisen kyvykkyydet mahdollistavat tekoälyn käyttöönoton ja hyödyntämisen.
Prosessien ja toimintamallien kehittämisen kyvykkyydet muuttavat organisaation rakenteita ja prosesseja vastaamaan teknologian mahdollisuuksiin. Tämä edellyttää strategista ajattelua, yrityskulttuurin muutosta sekä uusien toimintamallien omaksumista. Tehokas tekoälyn hyödyntäminen edellyttää yhtenäisiä toimintamalleja ja tavoitteita eri liiketoiminta-alueiden välillä.
Tekoälyn käyttöönottoon liittyvät haasteet edellyttävät johdolta muutosjohtamisen taitoja, kuten uusien ajattelutapojen juurruttamista, henkilöstön sitouttamista ja muutoksen näkyväksi tekemistä. Organisaation on luotava kannustava ilmapiiri uusille ajattelutavoille ja muutoksille sekä sitoutettava henkilöstö muutokseen. Muutoksen johtaminen vaatii aikaa ja johdon ymmärrystä uusista teknologioista sekä niiden vaikutuksista liiketoimintaan.
Resurssien kohdentaminen on myös tärkeää. Yritysten on investoitava niin henkilöstöön kuin teknologiaan, jotta ne voivat omaksua ja hyödyntää tekoälyä tehokkaasti. Resurssien puutteet voivat hidastaa ja rajoittaa teknologian käyttöönottoa ja omaksumista. Roolituksen ja osaamisen kyvykkyydet ovat olennaisia, kun organisaatio pyrkii yhdistämään teknologian ja liiketoiminnan näkökulmia. Tarvitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät syvällisesti sekä teknologiaa että liiketoimintaa ja toimivat sillanrakentajina niiden välillä.
Lisäksi organisaation kyvykkyys verkostoitua ja luoda hyviä kumppanuuksia on tärkeää tarttumisen näkökulmasta. Verkoston avulla yrityksen ei tarvitse hankkia kaikkia resursseja itse, ja roolituksia ja osaamistarpeita voidaan miettiä kumppanuuksien kautta.
Uudelleen konfigurointi mukauttaa organisaation toimintatavat uusiksi.
Osaamisen kehittäminen on keskeinen tekijä. Organisaatioiden on panostettava tietojen ja taitojen kehittämiseen, koulutukseen sekä rekrytointeihin parantaakseen kilpailukykyään. Kokeilukulttuurilla edistetään oppimista. Kokeilut voivat aiheuttaa epäonnistumisia ja vaatia aikaa, mutta ne ovat välttämättömiä uusien toimintamallien ja ratkaisujen löytämiseksi.
Tietoisuuden kasvattaminen on toinen tärkeä näkökulma. Tiedon jakaminen organisaatiossa edistää luovuutta ja sitoutumista. Tietoisuuden kasvattaminen auttaa luomaan ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista ja edistää muutokseen sitoutumista.
Tulosten seuranta on olennaista, ja siihen liittyvät kyvykkyyksiä ovat selkeiden tavoitteiden määrittely, epäonnistumisten hyväksyminen ja realististen tulosten odottaminen. Tuloksia seurataan dataan perustuen, mutta myös muutosten vaikutuksia esimerkiksi aikaresurssiin ja manuaalisen työn vähenemiseen on arvioitava.
Toiminnoista luopuminen on osa jatkuvaa uusiutumista. Organisaatioiden tulee olla valmiita hylkäämään teknologiat, jotka eivät vastaa niiden tarpeita tai eivät tue strategisia päämääriä. Ketterä kehittäminen vaatii kykyä testata ja tarvittaessa hylätä erilaisia ratkaisuja. Toiminnoista luopuminen voi vapauttaa resursseja muihin tarpeisiin ja edistää organisaation tehokkuutta.
Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset lähestyvät tekoälyteknologian omaksumista eri vaiheissa ja eri resursseilla. Osa yrityksistä on jo pitkällä teknologian hyödyntämisessä, kun taas toiset vasta tunnistavat tarpeen muutokseen. Yritysten erilaiset tilanteet heijastuvat myös niiden resursoinnissa ja strategisissa päätöksissä. On tärkeää tunnistaa investoinnit tarpeelliseksi ja varata resursseja niiden toteuttamiseen, sillä säästäminen voi pitkällä aikavälillä tulla kalliimmaksi.
Tutkimuksen johtopäätös on, että vaikka teknologia kehittyy nopeasti ja tekoäly tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, ihmisten taitoja ja kyvykkyyksiä ei pidä unohtaa. Organisaatioiden on panostettava henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen sekä luotava avoin ja oppimishaluinen kulttuuri, jotta ne voivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla ja menestyä tulevaisuuden liiketoimintaympäristössä. Tutkimus tarjoaa oppeja siitä, miten media-alan yritykset voivat omaksua tekoälyteknologiaa. Menestyminen ei ole pelkästään teknologian omaksumista, vaan se edellyttää avointa asennetta, taitavaa johtajuutta, tiedon jakamista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
Pro gradu -tutkielma Osuva-julkaisuarkistossa
Sanna Uusivirta palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
