Miltä näyttää suomalainen uutisjournalismi TikTokissa? Roosa Welling tutki pro gradu -tutkielmassaan mediatalojen TikTok-sisältöjä ja selvitti, mitä ne tavoittelevat uusilla media-alustoilla. Welling palkittiin opinnäytetyöstään Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Kesällä 2021 olin käyttänyt räjähdysmäisesti kasvanutta sosiaalisen median palvelu TikTokia yli vuoden, kun algoritmi ensimmäistä kertaa tarjoili eteeni Suomen yleisradion eli Ylen julkaiseman videon. Siihen mennessä olin tottunut näkemään TikTokissa lähinnä kevyttä huumorisisältöä, treeniohjeita, reseptejä ja meikkivinkkejä. Yllätyksekseni Ylen sisältö ei jäänyt tästä kovin kauas: videolla mediapersoona nimittäin taiteili itselleen glamour-meikin samalla kun kertasi kevyellä otteella ajankohtaista uutista koronarokotteista.
Aiemmin olin toki nähnyt TikTokissa esimerkiksi Washington Post -lehden toimittajan julkaisemaa humoristista sisältöä, mutta viimeistään Ylen videon nähtyäni havahduin siihen, että suomalainen journalismi on saapunut tällekin somealustalle. Eikä TikTokissa nähtävästi turvauduttu aivan perinteisiin journalismin keinoihin, vaan siellä kokeiltiin heti räväkästi uusiakin esittämisen tapoja ja sisältöjä, jollaisia alustalla oli jo totuttu näkemään.
En kuitenkaan voinut välttyä pohtimasta, onko mediatalojen TikTokiin tuottama sisältö enää journalismia, jos se koostuu pitkälti kevyistä viihdesisällöistä. Ja mitä journalistiset uutismediat ylipäätään tekevät kolmannen osapuolen kiinalaisomisteisella, ensisijaisesti viihdyttämiseen tarkoitetulla sosiaalisen median alustalla?
Tutkielmassani päätin näin ollen lähestyä tätä teemaa kahden tutkimuskysymyksen kautta:
Tutkimustani varten haastattelin kolmen suuren median, Yle Kioskin, Ilta-Sanomien ja MTV Uutisten sosiaalisen median tuottajia, jotka ovat vastuussa TikTok-sisältöjen tuottamisesta. Lisäksi analysoin edellä mainittujen mediatalojen sekä Iltalehden vuonna 2021 julkaisemia TikTok-videoita. Aineistoni koostui lopulta kolmesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä 72 videosta, joista esiin nousseita havaintoja vertailin myös toisiinsa. Tarkoitus oli keskittyä siihen, miksi ja millä keinoilla toimitukset ottavat uudet sosiaalisen median alustat alkuvaiheessa haltuun.
Analyysin perusteella TikTokin kaltaiset uudet alustat ja muut vastaavat innovaatiot nähdään journalistisissa mediataloissa ensisijaisesti hyödyllisinä paikkoina kokeilla uusia ja erilaisia kerronnan keinoja matalalla kynnyksellä. Alustoille voidaan mennä ilman tulospaineita kokeilemaan asioita, joita ei kenties perinteisemmissä välineissä voitaisi tehdä, ja toisaalta samalla opitaan lisää uusista teknologioista ja esittämisen tavoista. Kuvasin tätä ajatusta leikkikenttä-termillä, joka löytyy myös tutkielmani otsikosta – TikTok vaikutti nimittäin olevan toimituksille etenkin käytön alkuvaiheessa lähinnä matalan kynnyksen leikkikenttä.
Alustoille menoa perusteltiin myös sillä, että sinne halutaan viedä tarkistettua faktatietoa ja näin ollen toteuttaa journalismin eettisiä ja tiedonvälityksellisiä tehtäviä. Lisäksi alustoilla tavoitellaan näkyvyyttä ja suuria yleisömääriä sekä perinteisistä kanavista kadonneiden nuorten ihmisten huomiota. Ristiriitaista kuitenkin on, ettei nuorten toiveita yleensä tarkkaan tunneta, ja he näyttäytyvät jokseenkin epämääräisenä joukkona, jonka tavoitteluun ei ainakaan alkuvaiheessa ollut asetettu juuri minkäänlaisia konkreettisia tavoitteita.
Yksikään tutkittu mediatalo ei analyysini perusteella lähtenyt TikTokin käytön alkuvaiheessa tekemään selvästi joko perinteistä uutisjournalismia tai täysin uuden some-alustan toimintalogiikkaan sopeutettua sisältöä. Medioiden TikTok-sisällöissä jouduttiin jatkuvasti tasapainottelemaan esimerkiksi viihteellisyyden ja asiapitoisuuden sekä yhteiskunnallisen merkittävyyden ja irrallisten trendien välillä. Pikainen vilkaisu analysoitujen mediatalojen TikTok-tileille keväällä 2023 antaa kuitenkin vaikutelman, että sisällöt ovat sittemmin siirtyneet vahvemmin juuri uutisjournalismin suuntaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, ettei mediataloille vaikuta olevan alusta lähtien selvää, millaisen roolin ne haluavat uusilla alustoilla ottaa, vaan ne kokeilevat alkuun matalalla kynnyksellä eri asioita vailla sen suurempia tavoitteita. TikTokin kohdalla jää nähtäväksi, vakiintuuko se lopulta yhdeksi digitaalisen journalismin kerrontatavaksi vai unohdetaanko se muutaman vuoden päästä, kun tilalle tulee jokin uusi alusta tai väline. Lähes varmaa kuitenkin on, että jos ja kun tällainen uusi suosittu alusta ilmenee, leviää uutisjournalismi myös sinne.
PRO GRADU -TUTKIELMA TREPO-JULKAISUARKISTOSSA
Roosa Welling palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön STIPENDIKILPAILUSSA.
