4.1.2024

Stipendiblogi: ”Jos voisin halata häntä, tekisin sen.” – Parasosiaaliset suhteet true crime -podcasteissa 

Terhi Halmetoja ja Annina Palvaila selvittivät kandidaatintutkielmassaan, millainen suhde rakentuu podcastin juontajan ja sen kuuntelijan välille. Halmetoja ja Palvaila palkittiin opinnäytetyöstään Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.

Yksi syy podcastien kuuntelemiseen on podcastin vetäjä ja hänen piirteensä. Vetäjän äänen miellyttävyys, tarinankerronta, huumorintaju tai aihevalinnat saavat kuuntelijan palaamaan podcastin äärelle. Kuvastaako kuuntelijan ja vetäjän välille muodostunutta suhdetta siis muista medioista tuttu parasosiaalinen suhde vai puuttuuko tästä aihepainotteisesta mediasta sen rakentumiselle olennaisia piirteitä? Parasosiaalinen suhde on yksipuolinen, mutta intiimi yhteys mediapersoonan ja hänen yleisönsä jäsenen välillä. 

Podcastit ovat kasvava trendi ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti. Erityisesti true crime -podcastit ovat nauttineet suosiosta podcastien alusta saakka. Voidaan jopa väittää, että Serial-niminen podcast rikkoi kaikki aiemmat latausennätykset ensimmäisinä kuukausinaan vuonna 2014 ja on sen myötä syy, miksi podcastit ylipäänsä tulivat suosituksi. Suurimpia syitä true crimen kuunteluun ovat Suomen podcastmedian mukaan viihdyttäminen, uuden oppiminen tai rentoutuminen. Podcastien kuunteleminen voi toimia hiljaisuuden ja yksinäisyyden tunteen täyttäjänä myös siksi, että kuuntelijat usein käyttävät kuulokkeita, mikä luo suljetun ja intiimin tilan. 

Podcastien vahva integroituminen kuuntelijan arkeen voi luoda syvän parasosiaalisen suhteen. Monet aktiivisimmista kuuntelijoista jopa kuuntelevat podcastia päivittäin, esimerkiksi nukkumaan mennessä tai autoa ajaessa. Kronologinen kuuntelu ja tarinat vetäjän omasta elämästä tai arjesta antavat kuuntelijalle mielikuvan vetäjän maailman-katsomuksesta, johon he voivat sitten samaistua tai jota ihannoida. True crime -podcasteissa luonteenomaista on se, miten vetäjä kutsuu kuuntelijan mukaansa heidän näkemyksiinsä ja tutkimuksellisiin yksityiskohtiin, mikä saa kuuntelijat tuntemaan olevansa osallisina eikä vain etäisinä tilanteen tarkkailijoina. True crime -podcastien vetäjät rakentavat näin ympärilleen aktiivista yhteisöä samanlaisia kiinnostusten kohteita omaavista ihmisistä, ja samalla yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun. Vetäjät eivät siis vain kerro tarinaa. 

Tutkimuksemme keskeisimpänä löytönä oli havainto, että parasosiaalisen suhteiden piirteitä ei näytä koettavan merkittävästi suomalaisten true crime -podcastin vetäjien yleisöjen keskuudessa, vaikkakin yksittäiset tapaukset ovat mahdollisia. Vaikka true crime -podcastien vetäjiä ja kuuntelijoita yhdistääkin jaettu mielenkiinto genreä ja sen aihepiirejä kohtaan, oleellisten piirteiden, jotka näyttävät rakentavan parasosiaalisia suhteita, puuttuminen saattaa estää parasosiaalisten suhteiden muodostumisen laajemmassa mittakaavassa.  

Haastatteluista kävi ilmi, että osa podcastin vetäjistä saattaa ottaa objektiivisemman juontotyylin, tarkoittaen, etteivät he tuo esimerkiksi omia tunteitaan tai ajatuksiaan juuri lainkaan esille, kun taas toiset saattavat sävyttää kerrontaansa huumorilla tai puhuttelemalla yleisöään, ja näin heidän juontotyylinsä on subjektiivisempi. Mitä objektiivisempaa podcastin juonto on, sitä haasteellisempaa voi kuuntelijan olla tulkita podcastin vetäjän persoonaa, mikä voi estää parasosiaalisen suhteen kehittymistä. Median kulutuksen aikana yleisön jäsen saattaa verrata mediapersoonan identiteettiä omaan sekä muihin persooniin. Parasosiaalisen suhteen rakentumisen pohjalla voivat olla erilaiset sosiaaliset tarpeet, kuten tarve tulla hyväksytyksi tai tuntea kuuluvansa johonkin. Näiden lisäksi esimerkiksi viehätysvoima voi toimia motiivina hakeutua mediapersoonan sisältöjen pariin yhä uudelleen. 

Podcastien kuuntelua ohjasivat mielenkiinto genreä ja sen aihepiirejä kohtaan, eettisyys sekä sisällön uutuus ja monipuolisuus. Kun kysyimme, miksi vastaajat kuuntelivat valitsemaansa podcastia sen vetäjän vuoksi, mielekäs ääni ja narratiivinen tyyli nousivat vahvasti esille. Vastaajat arvostivat myös vetäjän laadukasta ja eettistä tapaa tuottaa kyseistä true crime -podcastia. Yllättävää oli, että vastaukset siinä, kuuntelivatko vastaajat kyseistä podcastia juuri sen vetäjän vuoksi vaiko sisällön, olivat suhteellisen tasapainoisia. 

Avointen kysymysten vastaukset vaihtelivat vetäjää ihannoivista vastauksista kuten ”Jos voisin halata häntä, tekisin sen” vetäjän merkityksettömyyttä korostaviin vastauksiin kuten ”Miksi muuten sä kuuntelisit paitsi sen sisällön takia? 

Tutkiessamme keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat parasosiaalisten suhteiden muodostumiseen mediaympäristöissä, tuloksemme valottavat mediavuorovaikutuksen piirteitä, jotka estävät tai puolestaan saattavat edistää merkittävien parasosiaalisten suhteiden muodostumisen tietyillä yleisöillä tai tietyillä alustoilla kuten podcasteissa. Tämän lisäksi se, että true crime -podcasteja näyttää kuunneltavan lähinnä muista syistä kuin itse podcastin vetäjän persoonan vuoksi, ei vetäjien välttämättä tarvitse kiinnittää erityistä huomiota parasosiaalisiin suhteisiin tai niiden rakentamiseen parasosiaalisen vuoro-vaikutuksen kautta menestyäkseen, edes maksumuurin takana.

 

Terhi Halmetoja ja Annina Palvaila palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön STIPENDIKILPAILUSSA.