Margareta Saloselle myönnettiin 22 328,49 euron apuraha hankkeelle ”Strategisuus, vuorovaikutteisuus ja eettisyys sanomalehtien sosiaalisen median toiminnassa”.
Sosiaalisen median alustojen kasvanut valta on tuonut uusia haasteita uutismedian päivittäisiin toimituksellisiin ratkaisuihin, muun muassa moderointikäytänteisiin. Yhä suurempi osa suomalaisista saa uutisensa sosiaalisen median kautta, mikä tarkoittaa muutosta ihmisten tavassa kuluttaa uutisia.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, miten sosiaalinen media ympäristönä vaikuttaa journalistien toimintaan ja minkälaisia eettisiä ongelmia sen mukaan tulo on tuonut journalistisen tehtävän toimittamiselle. Lisäksi kasvatetaan ymmärrystä vuorovaikutuksen rakentumisesta ja median roolista portinvartijana sosiaalisessa mediassa. Käytännön tasolla tutkimus herättelee mediatoimijoita tarkastelemaan omaa yleisösuhdettaan ja toimintatapojaan sosiaalisessa mediassa.
Artikkeliväitöskirja tarkastelee kotimaisten sanomalehtien strategioita, viestintää ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Erityisesti huomio kiinnittyy toimitusten sosiaalisessa mediassa käyttämiin julkaisustrategioihin, lehden yleisösuhteeseen ja eettisiin toimituksellisiin ratkaisuihin. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat teknologisten alustojen toimintamahdollisuudet (affordanssit). Ne selittävät, kuinka teknologia muokkaa toimintaamme ja viestintäämme ja kuinka meidän toimintamme muokkaa teknologiaa viestintämme avulla (Hutchby, 2011).
Väitöskirja kysyy 1) kuinka sosiaalisen median palveluiden affordanssit rajoittavat tai mahdollistavat sanomalehtien sosiaalisen median toimintaa ja 2) kuinka sanomalehdet hyödyntävät tai rajoittavat näiden palveluiden affordansseja omassa sosiaalisen median toiminnassaan erityisesti strategisesta, vuorovaikutteisesta ja eettisestä näkökulmasta.
Väitöskirja muodostuu kolmesta osatutkimuksesta ja sen laadullisina tutkimusmenetelminä käytetään keskusteluanalyysiä (Hutchby, 2008), visuaalista retoriikkaa (Danesi, 2017) sekä temaattista analyysiä (Braun & Clarke, 2008). Väitöskirjan aineisto koostuu sanomalehtien Facebook- ja Instagram-postauksista.
