Reetta Nousiaiselle 26 269 euroa jatko-opintoapurahaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään, miten suomalaisten toimitusten etnistä diversiteettiä voitaisiin edistää. Samalla tutkitaan, mitkä ovat maahanmuuttajataustaisten toimittajien työskentelyn vaikeimmat esteet Suomessa ja miten näitä esteitä voitaisiin purkaa. Tutkimus on otteeltaan laadullinen ja interventionistinen. Tutkimussuunnitelman toteutus jakautuu aineistonkeruun osalta kahteen vaiheeseen: haastatteluihin ja toimintatutkimukseen. Haastattelu tuottaa tietoa toimintatutkimusta varten, ja toimintatutkimuksen viitekehyksessä luodaan toimintamalleja, jotka auttaisivat maahanmuuttajataustaisia toimittajia tekemään journalismia yhdessä suomalaisten toimitusten kanssa.

Uusille toimintamalleille on tarve, koska Suomi monimuotoistuu nopeasti: täällä arvioidaan olevan miljoona vieraskielistä vuoteen 2040 mennessä. Yhteiskunnan monimuotoistuminen ei näy vielä suomalaisissa toimituksissa diversiteetin vahvistumisena. Toimitusten diversiteetin lisäämistä on kuitenkin pidetty yhtenä keinona vahvistaa journalismin roolia osana demokraattista yhteiskuntaa.

Yhteistyö eri taustoista tulevien journalistien kesken ei ole mutkatonta. Yksi syy on se, että toimittajat ovat sosiaalistuneet erilaisiin journalistisiin kulttuureihin. Erilaiset käsitykset journalismista ovat yksi este maahanmuuttajataustaisten toimittajien työskentelylle Suomessa. Lisäksi eroja löytyy esimerkiksi editointikulttuureissa, eettisissä normistoissa ja juttuaiheiden arvottamisessa.

Toimitusten diversiteetin lisääminen vahvistaisi journalismin edustavuutta. Edustavuudella puolestaan on demokratialle erityinen merkitys: eri ihmisryhmät toivovat, että journalismi tarjoaa välineitä heille tärkeiden aiheiden tarkastelulle. Pettyminen näissä odotuksissa voi luoda epäluottamusta journalismia kohtaan. Maahanmuuttajataustaiset suomalaiset ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpi yleisö. Heidän näkökulmansa voisivat myös merkittävästi rikastaa suomalaista julkista keskustelua.