Edith Kauralle 400 euroa opintoapurahaa

Pro gradu -tutkielma käsittelee radio- ja audiojournalistien ammattirooleja, ammatillista rajatyötä sekä alan sisäistä konsensusta työn tulevaisuudesta ja sen horisonteista. Tutkielmani toteutetaan laadullisena tutkimuksena hyödyntäen metodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielmassa haastatellaan kuutta journalistisen audio- ja radiotyön ammattilaista. 

Työn merkitys on ajankohtainen, sillä käsillä oleva audiovallankumous vaikuttaa toimittajien työhön ja vaatimuksiin: audiokentän portinvartijuuden murenemisen myötä yleisöt, media-alustat sekä audion kuluttamisen muodot pirstaloituvat ja niiden ennustaminen vaikeutuu. Samalla journalistista audiokenttää muuttava tekoäly sekä sen vaikutukset puhuttavat ammattilaisia; mikäli tekoälyn keinoin pystyy tuottamaan radiojournalistin spiikkejä vain muutamalla ääninäytteellä, mikä tulee olemaan radiojournalistin rooli ja tehtävä tulevaisuudessa? Miten ammattilaiset suhtautuvat muutoksiin, ja vaikuttaako se esimerkiksi oman profession rajojen puolustamisen tarpeeseen? 

Radiota kuunnellaan Suomessa hyvin paljon ja sen erityisen tehokas sekä laaja tiedon levittämisen ominaisuus on kiistaton. Radiota ja audiota myös kuvastaa sen henkilökohtaisuus; kuuntelija kokee, että journalisti puhuu suoraan kuulijalle. Radiolla on myös erityisen vahva ominaisuus tunteiden välittämisen mediana. Audion kautta voidaan avata yleisöille erilaisia ilmiöitä, maailmoja, kokemuksia ja emootioita. 

Tekstimuotoiselle journalismille haetaan jatkuvasti kilpailevia, monimediaisia kuluttamisen muotoja, näistä esimerkkinä ovat uutispodcastit ja ääneen luetut artikkelit. 

Radion sekä audion merkitys on suomalaisille suuri. Ilman alan rautaisia tekijöitä, ei olisi laadukkaita radiolähetyksiä, podcasteitä, kuunnelmia tai audiodokumentteja.