Toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa sekä henkilökohtaisiin että ammatillisiin tarkoituksiin. Marika Paason väitöskirja tutkii toimittajien tasapainoilua henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä. Hänen raporttinsa esittelee tutkimuksen tämänhetkisiä tuloksia.
Sosiaalinen media on olennainen osa toimittajien työtä ja ammattitaitoa, ja se toimii myös brändäyksen välineenä. Toimittajabrändit hyödyttävät myös mediataloja.
Toimittajan läsnäolo sosiaalisessa mediassa ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, ja juuri tähän pureutuu Marika Paason väitöskirja. Hän tarkastelee, ketä toimittaja edustaa sosiaalisessa mediassa – itseään, toimittajien ammattikuntaa vai työnantajaansa? ”Tutkin suomalaisten toimittajien yksityisyyden ja julkisuuden hallintaa sosiaalisessa mediassa: miten toimittajat erottavat työn ja vapaa-ajan, missä menee yksityisen ja julkisen raja, miten toimittajat haluavat esittää itsensä sosiaalisessa mediassa ja millaisia vaikutelman hallinnan keinoja he siihen käyttävät”, Paaso kertoo raportissaan.
Toimittajien kannalta haaste sosiaalisen median suhteen on se, kuinka sosiaalisen median toimintalogiikka on ristiriidassa perinteisten journalististen arvojen kanssa.
Sosiaalisessa mediassa keskiössä on nopea reagointi ja henkilökohtaiset, usein räväkät kannanotot. Perinteiset journalistiset ihanteet taas korostavat puolueettomuutta, objektiivisuutta ja luotettavuutta. ”Esimerkiksi osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa voi vaarantaa toimittajan uskottavuutta ammattinsa edustajana, vaikka hän esittäisikin näkemyksiään vapaa-ajalla henkilökohtaisella tilillään”, Paaso kertoo raportissa.
Ammatillisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhteensovittamista voidaan hallita neljällä strategialla: avoimella, rajoitetun yleisön, rajoitetun sisällön sekä mukautetulla strategialla. Kukaan tutkimusta varten haastatelluista toimittajista ei käyttänyt avointa strategiaa sosiaalisen median toiminnassaan. Yleisimmät rajojen hallinnan strategiat olivat rajoitetun sisällön ja rajoitetun yleisön strategiat – eli joko sisällön rajaaminen ammatillisesti edistäväksi tai sitten yleisön rajaaminen lähipiiriin. ”Jos ei halua näyttäytyä huonossa valossa minkään yleisön silmissä, on harkittava hyvin tarkkaan, mitä voi julkaista”, Paaso pohtii raportissa. ”Myös sosiaalisen median kanavissa on eroja sen suhteen, millaisia strategioita yleensä käytetään.”
Lue koko raportti täältä.
Marika Paaso on jyväskyläläinen toimittaja, joka toimii väitöstutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän tutkii suomalaisten toimittajien yksityisyyden ja julkisuuden hallintaa sosiaalisessa mediassa. Valmis väitöskirja on luettavissa vuoden 2020 lopussa.
