Uutisten seuraaminen sosiaalisen median kautta ei ole horjuttanut vakiintuneiden mediabrändien asemaa Suomessa, ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2016 -kyselytutkimuksesta. Tutkimus kertoo myös, että suomalaiset luottavat uutisiin poikkeuksellisen paljon.
Suoraan uutismedian sivuille tai sovellukseen meneminen on Suomessa edelleen selvästi yleisin tapa hakeutua verkkouutisten pariin, vaikka yhä useampi seuraa uutisia myös sosiaalisessa mediassa (2014: 36 %, 2016: 45 %). Perinteisen median verkkosivustolta uutisia haki suoraan 62 prosenttia kyselyyn vastanneista. Sosiaalisesta mediasta uutisia etsi vastaajista 24 prosenttia. Luvut eivät ole juuri muuttuneet kolmen viime vuoden aikana. Pääasiallisena uutislähteenään sosiaalista mediaa piti vain viisi prosenttia kyselyyn osallistuneista suomalaisista.
”Sosiaalinen media on suomalaisille lähinnä perinteisiä uutismedioita täydentävä uutislähde. Perinteisen median asemaa verkossa vahvistaa Suomessa ennen muuta iltapäivälehtien ja Yleisradion kiinnostava ja maksuton tarjonta”, sanoo tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.
Tutkimus kertoo myös, että Suomi on ylivoimainen ykkönen siinä, kuinka paljon ihmiset luottavat uutisiin. Vastaajista 65 prosenttia pitää useimpia uutisia luotettavina. Suomalaiset luottavat vahvasti myös uutisorganisaatioihin. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi ruotsalaisten luottamus uutisiin on selvästi vähäisempää (40 %). Vähiten uutisiin luotetaan Etelä-Koreassa ja Kreikassa.
Reunanen sanoo, että niin uutisten pariin hakeutumista kuin luotettavuutta koskevat tutkimustulokset liittyvät todennäköisesti toisiinsa.
”Luottamuksen taustalla voi olla suomalaisen toimittajakunnan suhteellisen vahva ammatillinen kulttuuri ja halu antaa asioista monipuolinen kuva. Suomessa valtamediat eivät ole myöskään poliittisesti tai muuten jakautuneet, vaan pyrkivät puhuttelemaan koko kansaa”, hän toteaa.
Myös uutisten seuraamisessa verkosta Suomi on kärkimaiden joukossa. Verkkoa piti tutkimuksessa pääasiallisena uutislähteenä 46 prosenttia suomalaisvastaajista.
Älypuhelinten käyttö uutisten seuraamisessa lisääntyy nopeasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Uutisvideoiden suosion kasvu on sen sijaan tasaantumassa.
”Verkko ei ole tutkimuksen mukaan syrjäyttänyt perinteisiä uutisvälineitä. Samat ihmiset käyttävät sekä perinteisiä välineitä että verkkomediaa. Perinteiset uutislähteet näyttävät säilyttävän asemansa erityisesti yli 45-vuotiaiden keskuudessa. Merkille pantavaa on, että painettujen lehtien suosio on noussut sekä 18–24-vuotiaiden että 55 vuotta täyttäneiden ryhmissä”, toteaa Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Helene Juhola.
Suomalaisista vain 15 prosenttia oli maksanut verkkouutisista. Norjassa luku oli lähes kaksinkertainen eli 27 prosenttia. Mainonta on siis suomalaisille mediayhtiölle edelleen keskeinen tulonlähde verkossa. Suuri osa suomalaisista kokee mainokset verkkoympäristössä kuitenkin häiritsevinä.
”Selkeästi tilausta on uusille mainonnan muodoille, jotka kiinnostavat ihmisiä myös verkossa eivätkä lisää ad blokkausta”, päättelee Juhola.
