Media-alan brändilaajennuskartta -hankkeessa tutkittiin suomalaisen media-alan mahdollisuuksia laajentua sisältöliiketoiminnan ulkopuolelle. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia laajennusmahdollisuuksia on olemassa, miten kuluttajat näihin suhtautuvat ja mitä näiden ideoiden toteuttaminen vaatii.
Media-alan toimintaympäristö on kokenut merkittäviä muutoksia teknologisen kehityksen, geopoliittisten jännitteiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä. Tuoreessa tutkimuksessa kehitetty strategisen riskienhallinnan malli auttaa media-alan yrityksiä vastaamaan alan kohtaamiin muutoksiin.
Generatiiviset tekoälyohjelmistot tehostavat mediatalojen arkea, mutta ihmislähtöinen journalismi säilyy yhä keskiössä. Carlos Sunilan tutkielma osoittaa, että tekoälyn käyttöä mediassa ohjaavat kustannustehokkuuden tavoittelu ja tarve pysyä kehityksen mukana.
Reilu media -hanke pyrki edistämään moniäänistä ja kunnioittavaa mediajulkisuutta ilman polarisoivaa vastakkainasettelua. Hankkeessa kehitettiin navigaattori reilun median tuottamisen työvälineeksi sekä kansalaisia ja vaihtoehtoisia näkemyksiä kunnioittava mediasisältöjen tuottamisen toimintamalli.
Media- ja viestintätieteellisen seuran Mevi ry:n selvitys tarjoaa uusia ideoita ja menetelmiä journalistikyselyjen toteuttamiseksi Suomessa. Hankkeen taustalla on tutkijoiden kohtaama haaste tavoittaa riittävästi toimittajia vastaamaan kyselyihin.
Tuore selvitys kartoittaa digitaalisen median hiilipäästöjen lähteitä ja keinoja näiden päästöjen vähentämiseksi. Toimintasuosituksina esitetään menetelmiä, joilla voidaan pienentää alan hiilijalanjälkeä merkittävästi ja mitattavasti.
Uusi Tarinatalo-verkkopeli motivoi 5.–9.-luokkalaisia koululaisia kirjoittamaan ja tukee peruskoulun kirjoittamisen opetusta. Verkkopeliympäristö on veloituksetta kaikkien Suomen opettajien käytettävissä.
Graafinen Teollisuus ry:n tutkimus kartoitti painoalan toimintaympäristön muutoksia sekä asiakkaiden näkemyksiä painotuotteista. Tutkimuksessa selvisi, että painotuotteilla on tärkeä rooli tutkituissa organisaatioissa. Niiden ympäristövaikutukset nähdään kuitenkin haasteena.
Digilukemisen ilmiöt -tutkimus osoittaa, että suomalaisten digilukemisessa korostuvat silmäilevät ja nopeat lukutavat. Digilehdet tarjoavat reaaliaikaisuutta ja helpon käyttökokemuksen, mutta samalla niiden käyttö herättää huolta keskittymisvaikeuksista ja yhteiskunnallisesta jakautumisesta.
