Toimitus 2.0 -hankkeessa selvitettiin, miten generatiivinen tekoäly muuttaa journalistista työtä ja työprosesseja. Tutkimus osoittaa, että generatiivinen tekoäly on vakiinnuttanut asemansa apuvälineenä journalistisessa työssä, mutta samalla se herättää kysymyksiä ammatillisen identiteetin ja eettisyyden näkökulmista.
Generatiivinen tekoäly on muodostumassa pysyväksi osaksi modernia journalismia ja toimituksellisia prosesseja. Sekä työkaluna että uudenlaisena tuottamisen ja organisoinnin välineenä tekoäly haastaa perinteiset toimintamallit ja herättää tärkeitä kysymyksiä journalistisen identiteetin, eettisyyden ja johtamisen näkökulmasta.
LUT-kauppakorkeakoulussa toteutettu Toimitus 2.0 – generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt –hanke selvitti, miten generatiivinen tekoäly muuttaa journalistista työtä ja työprosesseja. Tutkimushanke toteutettiin läheisessä yhteistyössä A-lehtien, Keskisuomalaisen, Sanoman (HS Visio) ja Ylen kanssa. Hankkeessa seurattiin tiiviisti generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa haastattelemalla kaikkiaan lähes 50:tä eri tehtävissä olevaa työntekijää. Lisäksi projektin aikana järjestettiin kolme työpajaa, jossa projektissa mukana olleet mediayritysten edustajat jakoivat kokemuksiaan, näkemyksiään ja kokeilujaan generatiivisen tekoälyn käytöstä.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, miten generatiivinen tekoäly asettuu osaksi päivittäistä journalistista työtä, miten sen käyttöönottoa ja hyödyntämistä tulisi johtaa ja organisoida, sekä miten se asettuu ja otetaan osaksi mediaorganisaation strategiaa.
Tutkimus osoitti, että generatiivinen tekoäly on journalisteille helppokäyttöistä teknologiaa. Monet haastatellut kertoivat käyttävänsä tekoälyä monenlaisissa tehtävissä kuten ideoinnissa, litteroinnissa, tiedonhaussa ja kääntämisessä – tehtävissä, joissa se tehostaa perinteisiä prosesseja ja vapauttaa aikaa luovempaan työhön. Ajan mittaan tekoälyn käytöstä on tullut monelle osa arkirutiineja, ja tekoälyn koetaan toimivan ennen kaikkea journalistista työtä tukevana työkaluna.
Helppokäyttöisyydestä huolimatta tekoäly herätti haastateltavissa myös monia kysymyksiä, jotka liittyivät ammatilliseen identiteettiin ja eettisiin näkökulmiin. Pohdinnat ammatillisesta identiteetistä kytkeytyvät generatiivisen tekoälyn kykyyn tuottaa sisältöjä eli kysymykseen siitä, kuinka paljon tekoälylle voidaan antaa roolia laadukkaassa ja riippumattomassa journalismissa. Vaikka generatiivisen tekoälyn helppokäyttöisyys on selvä etu, eettiset kysymykset – kuten sisällöntuotannon automatisointi, tekijänoikeudet ja tietoturva – ovat nousseet esiin merkittävinä haasteina. Journalismin perusperiaatteiden, kuten luotettavuuden ja läpinäkyvyyden, säilyminen vaatii selkeitä ohjeistuksia ja jatkuvaa keskustelua.
Tekoälyn nopea käyttöönotto on edellyttänyt organisaatioilta joustavuutta ja kykyä omaksua uutta teknologiaa nopeasti. Tutkimuksessa ilmeni, että perinteiset koulutustilaisuudet eivät aina vastaa työntekijöiden tarpeisiin ja tästä syystä käytännönläheinen, omaan työrooliin räätälöity koulutus ja hands-on-tuki ovat avainasemassa.
Mediaorganisaatioissa pidetään tärkeänä myös ajantasaista sisäistä viestintää ja tiedonkulkua. Haastattelut osoittivat, että eri yksiköissä ja eri organisaatiotasoilla voi olla erilaiset odotukset ja näkemykset muutoksen tavoitteista ja sen aikataulusta. Organisaatiokulttuurin muutos vaatii yhteisen vision luomista, jossa sekä johto että työntekijät ovat mukana kehittämässä ja jakamassa parhaita käytäntöjä.
Muutoksen johtamisessa on otettava huomioon myös se tosiasia, että uuden teknologian käyttöönotto luo tarpeen uudenlaisille rooleille ja osaamiselle. Johtajien tehtävänä on paitsi tukea työntekijöitä myös ohjata roolien uudelleenmäärittelyä, jotta työyhteisö pystyy hyödyntämään tekoälyn mahdollisuudet tehokkaasti.
Tutkimushankkeen kolmas teema keskittyi generatiivisen tekoälyn integroimiseen mediaorganisaation strategiaan. Tärkeää on tunnistaa, että tekoäly ei ole kilpailuetu itsessään, vaan sen strateginen ja taidokas hyödyntäminen muodostaa erottavan tekijän. Siksi on tärkeää, että tekoäly räätälöidään jokaiseen organisaatioon huomioimalla sen omat vahvuudet, strategiset tavoitteet ja osaamisperusta. Strategista kilpailuetua tavoitellessaan organisaation tulee:
Jotta mediaorganisaatiot voivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet tehokkaasti ja vastuullisesti, voidaan tutkimuksen pohjalta esittää seuraavanlaisia suosituksia:
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hankkeen osana vuoden 2023 tutkimusteemaa generatiivisesta tekoälystä sisällöntuotannossa.
Hankkeen pohjalta luotiin videosarja, jossa käsitellään generatiivista tekoälyä ja journalismia eri näkökulmista yhdessä projektiin osallistuneiden mediayritysten kanssa.
Toimitus 2.0 – Generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt -loppuraportti (pdf)
Toimitus 2.0 – Generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt -raportin tiivistelmä (pdf)