Media-alan toimintaympäristö on kokenut merkittäviä muutoksia teknologisen kehityksen, geopoliittisten jännitteiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä. Tuoreessa tutkimuksessa kehitetty strategisen riskienhallinnan malli auttaa media-alan yrityksiä vastaamaan alan kohtaamiin muutoksiin.
Tutkimushanketta motivoi havainto siitä, että media-alan yritykset ovat 2010- ja 2020-luvuilla olleet samankaltaisten teknologisten ja kaupallisten murrosten ikeessä kuin esimerkiksi ICT-ala ja Nokia aiemmin. Media-alalla näitä murroksia aiheuttavat muun muassa sosiaalisen median ja alustatalouden jättiyritysten nousu, tekoälyn nopea kehittyminen sekä maailmanlaajuiset informaatio- ja geopoliittisen ympäristön muutokset, kuten politiikan ja median polarisoituminen, COVID-19-pandemia sekä sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä.
Tutkimushankkeen taustalla oli myös havainto siitä, että edellä mainitut teknologiset, kaupalliset ja poliittiset murrokset aiheuttavat merkittäviä haasteita media-alan yritysten strategiselle johtamiselle yleisesti, ja erityisesti strategiselle riskienhallinnalle. Jotta media-alan yritykset Suomessa voisivat paremmin varautua murrosten aiheuttamiin strategisiin riskeihin, tutkimushankkeen päätavoitteeksi otettiin käytännöllisen prosessimallin kehittäminen media-alan yritysten strategiseen riskienhallintaan. Tavoitteena oli erityisesti parantaa riskien tunnistamista, luokittelua ja hallintatoimenpiteitä sekä kehittää strategisia malleja, jotka huomioivat sekä proaktiiviset, ennakkoon tehtävät toimenpiteet että reaktiiviset toimenpiteet riskien toteutuessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin riskienhallinnan akateemista kirjallisuutta ja liiketoimintaoppaita sekä osallistavia haastatteluja, joiden avulla muodostettiin käsitys riskienhallintamallien vaihtoehdoista. Suomen media-alan yritysten johtoryhmille laajasti kohdistetulla kyselyeksperimentillä puolestaan testattiin vaihtoehtoisia riskiluokittelumalleja arvioiden niiden käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta käytännön tasolla. Tämä lähestymistapa auttoi tarjoamaan konkreettisia suosituksia riskienhallinnan parantamiseksi.
Tutkimushankkeessa kehitettiin media-alalle uusi strateginen riskienhallintamalli, joka löytyy hankkeen loppuraportista ohjeistuksineen. Alle on koottu tiivistetysti suositukset media-alalle riskienhallinnan parantamiseksi.
Media-alan yritysten olisi suositeltavaa ottaa käyttöön kehitetty riskienhallintamalli, joka erottelee riskit kehityskulkuriskeihin ja tapahtumariskeihin. Tämä malli mahdollistaa entistä selkeämmän ja konkreettisemman riskien tunnistamisen ja hallinnan. Monet kehityskulkuriskit, kuten digitaalisen murroksen vaikutus painetun median tuloihin, voivat toimia samalla yrityksen strategian perusajureina, jotka ohjaavat pitkän aikavälin strategiaa. Monet tapahtumariskit, kuten geopoliittiset kriisit tai markkinahäiriöt, puolestaan edellyttävät nopeaa reagointia riskin alkaessa toteutua. Kummankin tyyppisisissä riskeissä on tärkeää myös jatkuva mittarointi ja seuranta sen suhteen, alkaako riski realisoitua – sekä sellaisten B-suunnitelmien laadinta ennakolta, joihin ryhdytään riskin realisoituessa. Yleisellä tasolla tämän mallin käyttö auttaa yrityksiä varautumaan tehokkaasti niin ennakoitaviin kehityskulkuihin kuin yllättäviin tapahtumiin.
Strateginen riskienhallinta on välttämätöntä media-alan yrityksille. Media-alan yritysten on päivitettävä riskienhallintaprosessejaan, jotta ne voivat paremmin sopeutua nopeasti muuttuviin ympäristöihin, kuten digitaaliseen murrokseen ja geopoliittisiin jännitteisiin. Media-alan yritysten on suotavaa ottaa käyttöön selkeämmät ja mitattavammat riskiluokittelut ja varautua hyvin erilaisiin skenaarioihin sekä riskeihin – ei pelkästään sellaisiin, jotka näyttävät todennäköisiltä.
Proaktiiviset ja reaktiiviset toimenpiteet on suunniteltava nykyistä systemaattisemmin. Strategisessa riskienhallinnassa ei riitä pelkästään toimenpiteiden suunnittelu riskin todennäköisyyden vähentämiseksi. Yritysten pitää kehittää ja suunnitella sekä proaktiivisia, ennakoivia toimenpiteitä riskin vaikutusten lieventämiseksi että B-suunnitelmia siltä varalta, että riski toteutuu. Tämä tarkoittaa, että yrityksillä tulee olla valmiita toimintasuunnitelmia ei-toivottujen tapahtumien varalta.
Riskiluokittelun ja hallintatoimenpiteiden tarkastelu tulisi toteuttaa erikseen – liian moni media-alalla tyytyy pelkkään luokitteluun. Erityyppiset riskit vaativat erilaista lähestymistapaa. Uusi kehityskulkuriskeihin vs. tapahtumariskeihin pohjautuva luokittelu voi auttaa yrityksiä tunnistamaan strategiset riskit, jotka liittyvät yrityksen valitsemiin liiketoimintamahdollisuuksiin, kuten innovaatioihin ja uusille markkinoille laajentumiseen. Tämän lisäksi on tärkeää, että hallintatoimenpiteet erotellaan toimenpiteistä, jotka liittyvät riskin todennäköisyyden pienentämiseen, vaikutusten hallintaan ja B-suunnitelmien valmisteluun.
Riskienhallinnan sisäistä viestintää tulee tehostaa. Riskienhallinnan työkalujen kuten matriisien ja skenaarioanalyysien käyttö voi parantaa sisäistä viestintää ja varmistaa, että koko organisaatio on tietoinen tunnistetuista riskeistä ja niihin varautumisesta. On tärkeää, että yritys kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka eri riskit voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja miten niihin tulisi reagoida. Johtoryhmän ja alempien tasojen välinen yhteistyö riskeistä keskusteltaessa on avainasemassa riskienhallinnan tehostamisessa.
Nykymaailmaa ilmentävät hyvin myös epätodennäköisiltä näyttävien riskien toteutuminen, ja B-suunnitelmien laatiminen tulee sisällyttää keskeiseksi osaksi strategista suunnittelua. Media-alan yritysten tulisi ottaa B-suunnitelmat osaksi strategista suunnittelua ja varautua mahdollisiin, mutta epätodennäköisiin riskeihin, kuten suurten geopoliittisten kriisien tai teknologisten mullistusten vaikutuksiin. Näiden suunnitelmien tulisi sisältää toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa nopeasti, jos ennakoidut riskit toteutuvat, ja ne tulisi yhdistää jatkuvaan arviointiin osana yrityksen kilpailukyvyn hallintaa.
Tutkimuksen ovat tehneet prof., KTT, TaT, DI Jaakko Aspara, prof., KTT, FT Henrikki Tikkanen, prof., FT Juha-Antti Lamberg, KTT, toim. joht. (NIBS osk.) Juho-Petteri Huhtala sekä KTT Thomas Taussi. Media-alan tutkimussäätiö on rahoittanut hankkeen.
