Anna-Maria Waseniuksen pro gradu -työ ”Uutisen kahdet kasvot : uutisotsikko painettuna ja verkossa” paneutuu uutisten otsikoihin ja niiden eroihin. Helsingin yliopistossa tehty tutkielma tarkastelee, mitä erot kertovat painetusta lehdestä ja erityisesti verkosta julkaisuympäristönä.
Harva tulee uutista lukiessaan ajatelleeksi, että saman median saman uutisen digitaalinen ja painettu otsikko voivat olla merkittävästi erilaiset. Ajauduin havainnon ääreen etsiessäni Helsingin Sanomien painetusta lehdestä lukemaani uutista julkaisun verkkosivuilta, mutta en tunnistanut sitä päivän uutisvalikoimasta, koska uutisotsikko oli muuttunut luonteeltaan. Löysin tutkielmani aiheen.
Julkaisuympäristöihin liitetään mielikuvia ja verkkokulttuurista ollaan montaa mieltä. Verkkoa koskeva keskustelu tiivistyy kuitenkin usein keskustelupalstojen ja kommenttikenttien asenteisiin ja puhetapaan, jolloin vakava, institutionaalinen ääni verkkoympäristössä ja sen tarjoama maailmankuva jäävät vaille huomiota.
Kielitieteellinen pro gradu -tutkielmani tarkastelee valtamedian eli Helsingin Sanomien arkista ääntä painetussa ja digitaalisessa ympäristössä rinnan. Tarkastelun tavoitteena on valottaa jäsentyneesti sekä kirjoittajille että lukijoille verkon luonnetta julkaisuympäristönä ja osaltaan kehittää kaikkien kielenkäyttäjien medialukutaitoa verrattain nuoressa kielenkäyttöympäristössä. Helsingin Sanomilla valtamediana on merkittävä rooli verkkokulttuurin rakentajana.
Keräsin tutkielmani aineistoksi 42 otsikkoparia poimimalla tietyin ehdoin kuusi uutista jokaisen päivän Helsingin Sanomista viikon ajan. Valitsin uutiset painetun lehden A 2–3 nostoaukeaman pääuutisista, sillä ne edustavat konventionaalista päivän uutiskattausta. Poimin aineistooni varsinaisen jutun yhteydessä esitetyn painetun otsikon sekä HS:n verkkosivujen Päivän lehti -kokoelmasta saman uutisen digitaalisen version otsikon. Jotta uutinen päätyi aineistooni, tuli sen painetun ja digitaalisen version leipätekstien olla yhdenmukaiset.
Tutkielmani ydin on lingvistisen perinteen mukaisesti kielellinen analyysi. Analysoin 42 otsikkoparia eli 84 otsikkoa M. A. K. Hallidayn SF-teorian (1978) metafunktioanalyysin avulla. Hallidayn mukaan kieli toimii samanaikaisesti kolmella tasolla. Tekstuaalinen metafunktio keskittyy kielen ilmenemismuotoon ja potentiaaliin kahden muun metafunktion mahdollistajana. Interpersoonainen metafunktio edustaa toimintaa eli sitä, miten identifioimme itsemme ja muut ihmiset käyttäessämme kieltä. Ideationaalinen metafunktio taas heijastaa teoriaamme maailmasta sen kautta, miten nimeämme, suhteutamme ja luokittelemme asioita ja ilmiöitä.
Analyysissani asetin saman uutisen painetun otsikon ja verkko-otsikon rinnan ja kiinnitin huomiota otsikoiden väliseen eroon. Analyysini perusteella vastasin tutkimuskysymyksiini eli siihen, miten Helsingin Sanomien uutisen painettu otsikko ja verkko-otsikko eroavat kielellisesti ja tehtäviltään ja mitä erot kertovat painetusta lehdestä ja erityisesti verkosta julkaisuympäristönä.
Tutkielmani esittää, että painetun lehden uutisotsikot ja verkkouutisten otsikot eroavat toisistaan niin muodoltaan, sosiaaliselta toiminnaltaan kuin maailmankuvaltaan. Tiivistin analyysini havainnot kymmeneen kohtaan ja avaan niitä lyhyesti tässä.
Verkko-otsikot ovat aineistossani keskimäärin neljä kertaa painetun otsikon pituisia. Verkko-otsikossa pyritään kertomaan mahdollisimman paljon tässä ja heti. Niissä voi nähdä kangastuksen traditionaalisen sähkeuutisen kärkikolmiorakenteesta, mutta otsikkoon saatetaan nostaa seikkoja, joiden vaikuttavuus perustuu muuhun kuin tärkeysjärjestysperiaatteeseen. Runsaudestaan huolimatta verkko-otsikot voivat nasevoitua tai saada metaforisen muodon, jos aihe koskee elämäntapaa tai hyötyä.
Tiiviin ilmaisun periaate näyttäytyy painetuissa otsikoissa lyhyytenä ja predikaattiverbittömyytenä. Verkko-otsikoissa tiiviin, mutta runsaan ilmaisun tavoittelu johtaa nominaalistuksiin, jolloin remaattista eli uutta tietoa mahdutetaan jo otsikon teemalausekkeeseen. Näin lause kantaa annettuna sellaista lisäsisältöä, joka kongruentisti ilmaistuna synnyttäisi virkerakenteen. Verkko-otsikoista löytyy kuitenkin tilaa ei-pakollisille, usein vahvistaville määreille.
Uutistekstiä hallitsee tyypillisesti kolmas persoonamuoto, joka taka-alaistaa kirjoittajaa. Kun painettu uutisotsikko kuvaa asiaintilaa ulkopuolisen tarkkailijan silmin, suuntaa verkko-otsikko toisinaan toisen persoonan avulla sanansa lukijalle ja tuo uutisaiheen lähelle häntä tai tarjoaa hänelle hyötyä. Aineistossani korostuu liikehdintä geneerisyyden vektorilla yleisen ja yksityisen näkökulman välillä. Painettu lehti asemoituu akselilla yleiseen ja katsoo aihettaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kun verkko-otsikko painottaa yksityistä näkökulmaa ja nostaa keskiöön samastuttavan pinnan, ihmisen.
Painettu otsikko on suhtautumisessaan asiallinen, neutraali ja erittelevä, mutta toisinaan autoritäärinen häivyttämällä tekijän ja pitäytymällä liikemaailman diskurssissa. Verkko-otsikko on intensiteettimääreineen ja kokemuskuvauksineen affektinen, mutta toisaalta myös vertainen, sillä verkko-otsikoissa kerrotaan tavallisten ihmisten kohtaloista ja käytetään kysymysmuotoa useammin kuin painetuissa otsikoissa. Vertaisuudesta huolimatta verkko-otsikoissa esiintyy negatiivista sanastoa ja väkivaltaisia prosesseja, kun painettu otsikko näyttäytyy neutraalina ja on paikoin toiveikas. Verkko-otsikoissa lukijan kiinnostuksen herättäminen perustuu usein kontrastointiin, vastakkainasetteluun, kun painetussa otsikossa odotuksenvastaisuus toteutuu agendan tasolla.
Tutkielmani keskeinen ajatus on ollut valottaa verkkoa julkaisuympäristönä. Sisällön kuluttamisen orientaatio, julkaisuympäristön rajallisuus ja rajattomuus, silmäilyelementtien erilaisuus ja sisällön järjestymisen logiikat ajavat eri kanavien uutisotsikoita suuntiinsa. Painettuun ja verkkoympäristöön hahmottuvat erilainen kirjoittaja, lukija ja maailma.
Silti uutisella kanavasta riippumatta on perustehtävänsä – tiedonvälitys ja integraatio. Missä määrin uutismedia voi mukailla yleisön (oletettua) käyttäytymistä? Ovatko uutismedian painetun ja digitaalisen ulottuvuuden kommunikatiiviset päämäärät identtiset tiedon välittämisen ja viihdyttämisen näkökulmasta: eriytyykö uutismedia eri kanaviin? Pituus tuo uutisen verkko-otsikointiin runsaasti mahdollisuuksia ja on todellinen valinnan paikka arvioida, mihin tuo tila tulisi käyttää.
Tutkielma Helsingin yliopiston sivuilla.
Stipendiblogin kirjoittaja osallistui tekstillään MEDIA-ALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖN STIPENDIKILPAILUUN.
