Sherpan tutkimushankkeessa selvitettiin, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa kaupallisen sisällöntuotannon laatuun. Tekoäly voi nopeuttaa ideointia ja rutiinitehtäviä, mutta laadukkaan sisällön tuottaminen vaatii edelleen ihmisen asiantuntemusta.
Finnpanel Oy testasi uutta kuuntelumittausmenetelmää, jossa kuuntelutiedot kerätään mobiilisovelluksella ilman paperista päiväkirjaa tai nettipäiväkirjaa. Testi osoitti, että menetelmä toimii teknisesti hyvin ja tarjoaa tarkempaa tietoa kuuntelusta. Nuorten tavoittaminen aiheutti kuitenkin haasteita.
Toimitus 2.0 -hankkeessa selvitettiin, miten generatiivinen tekoäly muuttaa journalistista työtä ja työprosesseja. Tutkimus osoittaa, että generatiivinen tekoäly on vakiinnuttanut asemansa apuvälineenä journalistisessa työssä, mutta samalla se herättää kysymyksiä ammatillisen identiteetin ja eettisyyden näkökulmista.
Media-alan brändilaajennuskartta -hankkeessa tutkittiin suomalaisen media-alan mahdollisuuksia laajentua sisältöliiketoiminnan ulkopuolelle. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia laajennusmahdollisuuksia on olemassa, miten kuluttajat näihin suhtautuvat ja mitä näiden ideoiden toteuttaminen vaatii.
Media-alan toimintaympäristö on kokenut merkittäviä muutoksia teknologisen kehityksen, geopoliittisten jännitteiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä. Tuoreessa tutkimuksessa kehitetty strategisen riskienhallinnan malli auttaa media-alan yrityksiä vastaamaan alan kohtaamiin muutoksiin.
Juho Korpela tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan tilauspotentiaalin käsitettä ja miten tilauspotentiaali vaikuttaa toimitusten työhön. Korpela palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Anette Partonen tarkasteli kandidaatintutkielmassaan Helsingin Sanomien HS Ytimessä -erikoisartikkelien kerrontaa keskittyen erityisesti artikkeleissa esiintyviin kirjallisiin ja digitaalisiin elementteihin. Partonen palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Generatiiviset tekoälyohjelmistot tehostavat mediatalojen arkea, mutta ihmislähtöinen journalismi säilyy yhä keskiössä. Carlos Sunilan tutkielma osoittaa, että tekoälyn käyttöä mediassa ohjaavat kustannustehokkuuden tavoittelu ja tarve pysyä kehityksen mukana.
Anu Jylhä käsitteli pro gradu -tutkielmassaan toimitusten näkökantoja syrjimättömään kieleen ja sen käyttöön journalistisissa teksteissä. Jylhä palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.