Suomalaisten kiinnostus uutisiin notkahti vuodesta 2018 vuoteen 2019, mutta lasku ei ole jatkunut enää sen jälkeen. Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksen tuoreimman kyselyn mukaan 67 prosenttia suomalaisista ilmoittaa olevansa erittäin tai varsin kiinnostuneita uutisista. Samaisessa tutkimuksessa käy kuitenkin myös ilmi, että uutisten välttely on lisääntynyt. Suomalaisvastaajista 3 prosenttia sanoo välttelevänsä uutisia usein, 16 prosenttia joskus ja 28 prosenttia toisinaan. Yle Kioskin vastaava tuottaja Ville Seuri pohtii kirjoituksessaan syitä uutisten välttelyyn.
Periaatteessa informaation pitäisi olla voimaannuttavaa. Kun tietää, millainen maailma on, on siinä helpompi toimia.
Käytännössä uutisilla on nyt monelle päinvastainen vaikutus. Kaksi vuotta jatkunut globaali pandemia, Venäjän Ukrainassa aloittama raakalaismainen valloitussota ja kiihtyvä ilmaston lämpeneminen painavat alleen ne muutamat hyvät uutiset, joita media tarjoilee. Seurauksena on voimaantumisen sijaan lamaannuttava ahdistus.
Koronapandemia ja Putinin sota ovat tuoneet uutispalveluille kävijävyöryn, mutta samalla ne vaikuttavat polarisoineen uutisten kulutusta. Kun yhdet ovat kuluttaneet uutisia maanisesti, kertovat toiset välttelevänsä niitä.
Uutisväsymys vaivaa monenlaisia ihmisiä, mutta etenkin se tuntuu koskevan nuoria ja nuoria aikuisia. Ja koska uutisten seuraaminen on harvalle nuorelle tapa tai velvollisuus, on heidän helppo kieltäytyä seuraamasta niitä lainkaan.
Uutisten kuluttaminen sosiaalisessa mediassa voi myös tehdä siitä erityisen raskasta, kun uutiset tunkevat palveluihin, joissa leijonanosa sosiaalisesta elämästä tapahtuu. Aamulla sanomalehden äärellä tai illalla tv:n edessä kulutustilanne on paremmin rajattu.
Tämän lisäksi nuorilla on yhteiskunnassa kroonisesti vähän valtaa ja sitä myötä mediassa vain vähän näkyvyyttä, mistä syystä heidän voi olla vaikea nähdä, miten uutiset liittyvät heidän kaltaistensa ihmisten elämään. Uskon, että tämä näkyy esimerkiksi suhteellisen vähäisessä kiinnostuksessa vallan instituutioihin keskittyvään politiikanjournalismiin.
Uutisjournalismin tehtävä ei kuitenkaan ole vääristellä kuvaa maailmasta. Toivoa ei voi loihtia sinne, missä toivoa ei ole. Ja vallan vahtikoiralle on luontevaa, että se haukkuu niitä, joilla valtaa on. Eduskunnassa ne kahdeksan 1990-luvulla syntynyttä kansanedustajaa eivät voi saada erityiskohtelua tai -huomiota.
Uutisväsymys kuitenkin pakottaa toimittajat kysymään muutamia vaikeita kysymyksiä: Palvelevatko toimitukset pääasiassa niitä, jotka jo ovat niiden yleisöä? Kilpailevatko ne turhaan toisiaan vastaan, kun niiden todellinen vastustaja on välinpitämättömyys?
Lopulta on kyse myös siitä, miten journalismi pystyy paitsi kertomaan maailmasta, myös tukemaan yleisönsä kykyä elää ja toimia siinä.
Ville Seuri
vastaava tuottaja
Yle Kioski
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportissa.
Lue koko Uutismedia verkossa 2022 -raportti (pdf)
