Netta Huura ja Aino Paloniemi palkittiin vuoden 2021 stipendikilpailussa. Heidän kandidaatintutkielmansa käsitteli urheilujournalismia koronapandemian aikana.
Urheilujournalismi joutui keväällä 2020 täysin uudenlaisen tilanteen eteen, kun koronapandemia keskeytti kilpaurheilun väliaikaisesti lähes kokonaan. Urheilutoimituksissa jouduttiin näin ollen mukautumaan ennennäkemättömään tilanteeseen nopealla varoitusajalla. Kandidaatintutkielmamme avulla olimme kiinnostuneita selvittämään, minkälaisena kyseinen ajanjakso näyttäytyi television uutisoinnissa. Tämän vuoksi tarkastelimme tutkielmassamme suomalaisen television urheilu-uutisointia koronapandemian ensimmäisen tautiaallon aikana.
Urheilujournalismin velvollisuutena on kertoa yleisölle urheilun tärkeimmistä tapahtumista ja ilmiöistä mahdollisimman laajasti, kohdeyleisön tarpeet ja toiveet huomioiden. Samaan aikaan, kun muut journalismin alalajit ovat ottaneet ajan saatossa kehitysaskeleita uusiin suuntiin, urheilujournalismi on pysynyt pitkään tuloskeskeisenä. Asiaan on haluttu jo pitkään muutosta, ja koronakevään uskottiinkin olevan kauan toivottu muutoksen tuuli.
Tutkimuksessamme tarkastelimme Ylen Urheiluruudun sekä MTV3:n Tulosruudun illan päälähetyksiä tehden niistä laadullista sisällönanalyysiä. Saadaksemme vielä laajempaa, mutta kuitenkin tarpeeksi yksityiskohtaista näkemystä aiheesta, haastattelimme lisäksi MTV Urheilun toimituspäällikkö Teemu Niikkoa sekä Yle Urheilun uutispäällikkö Sinikka Rajamäkeä ja toimituspäällikkö Elisa Jussilaa.
Haastatteluista kävi ilmi, että koronapandemia todella pakotti urheilutoimitukset pois tuloskeskeisyydestä, jolloin myös aiheita etsittiin aktiivisemmin ja uudenlaisista näkökulmista. Ajanjakso koettiin yleisesti hyväksi haasteeksi, joka ajoi urheilujournalismia yhteiskunnallisempaan suuntaan. Haastateltavista Sinikka Rajamäen mukaan koronapandemia muun muassa pakotti toimituksia paneutumaan enemmän urheilun syy-seuraussuhteisiin ja taustoihin, kun uutisoinnissa ei ollut perinteistä tulosten tuomaa selkänojaa. Kaikki kolme haastateltavistamme kertoivat haluavansa huolehtia näiden muutosten pysyvyydestä.
Tulosruudun ja Urheiluruudun uutisten kategorisoimisessa hyödynsimme aineistolähtöiseen analyysiin soveltuvaa sisällönanalyysia. Sen pohjalta loimme viikolla 16 nähdyistä 58 uutisesta kuusi yläkategoriaa, joiden alle muodostimme vielä tarpeelliseksi näkemiämme alakategorioita mahdollisimman tarkan jaottelun saavuttamiseksi. Yläkategoriat nimesimme seuraavasti: Taloutta käsittelevät uutiset, Urheilijoita käsittelevät uutiset, Järjestely- ja rajoitusuutiset, Peruuntumis- ja lykkääntymisuutiset, Uutiset pienemmistä lajeista ja menneisyydestä ja Uutiset joihin korona ei liittynyt.
Huhtikuun puolessa välissä esitetyistä lähetyksistä saimme selville, että urheilujournalismi koki hetkellisen ja verrattain suuren muutoksen Tulosruudussa ja Urheiluruudussa. Tavanomaiset tulosuutiset urheilun kilpailuista loistivat poissaolollaan, ja lähetyksiin tuli hyvin nopeasti tilalle uudenlaisia aiheita ja näkökulmia urheilumaailman muutoksista ja ilmiöistä.
Tutkimuksemme osoittaa, että keväällä 2020 urheilujournalismissa uutisoitiin eniten siitä, miten koronapandemia vaikuttaa urheiluun. Kun kilpaurheilu oli tauolla, huomattiin pandemian luovan uutisiin myös tulostenomaista perussisältöä, kun tietoa tapahtumien peruuntumisista ja urheilijoiden sairastumisista tuli päivittäin. Tarkastelemistamme 58 uutisesta ainoastaan yhdeksän ei käsittelyt pandemiaa millään tavalla. Kaikkiaan koronapandemialla ja sen tuomalla tilanteella oli vaikutusta siis 41 uutisen aiheeseen tai näkökulmaan.
Aineistomme perusteella uutisten aihepiirejä oli tarkasteluviikollamme kuutta erilaista, joista talous nousi kevään suurimmaksi. Rahalla on suuri merkitys urheilumaailmassa ja kevään tilanne koetteli taloudellisesti lähes kaikkia seuroja, urheilijoita ja urheilutapahtumia, jonka takia aiheesta riitti uutisoitavaa lähes jokaisessa tarkastelemistamme lähetyksistä. Talouden lisäksi urheilutapahtumien peruuntumisia käsittelevät uutiset olivat vahvasti edustettuna.
Hiljainen urheilukevät mahdollisti myös pienemmille lajeille mahdollisuuden päästä pääuutislähetysten uutisaiheeksi. Analyysimme perusteella esimerkiksi online-shakki sekä digitaalinen rata-autoilu olivat lajeja, jotka hyötyivät koronapandemian vaikutuksesta urheilu-uutislähetyksiin. Pienempiin lajeihin tai menneisyyttä käsitteleviin uutisiin ei kuitenkaan nojauduttu loputtomiin, mikä osoittaa, että urheilujournalismissa halutaan keskittyä nykyhetkeen ja valtalajeihin.
Pandemiaa edeltävälle ajalle ominaisesti ruuduissa uutisoitiin edelleen urheilijoista henkilöuutisten muodossa. Kyseisen aihepiirin uutiset kokivat kuitenkin osaltaan muutoksia, kun kilpailujen ollessa tauolla uutisissa keskityttiin huomattavasti aikaisempaa enemmän urheilijoiden siviilielämään ja arkeen urheilun ja kilpailemisen ulkopuolella. Pandemian tuomia täysin uusia uutisaiheita olivat kategorioinnimme mukaan muun muassa kevään aikana lähetetyt koronapandemian rajoituksia käsittelevät uutiset.
Nopeassa ajassa tehdyt suuret muutokset osoittavat television urheilujournalismin pystyvän muuntautumaan uusiin aiheisiin rivakasti ja tilanteen vaatimalla tavalla. Perinteisestä uutisoinnista päästettiin pakon edessä irti, eikä tuloksia ryhdytty haastateltavien mukaan etsimään lähetyksiin väkisin. Haastattelut osoittivat myös katsojien olleen tyytyväisiä kevään 2020 urheilu-uutislähetyksiin.
Tutkielmamme tavoitteena oli löytää ja kerätä yhteen yhden ainutlaatuisen ajanjakson tuomat muutokset urheilujournalismiin. Kevään voidaan nähdä olleen herättävä ja liikkeellepaneva ajanjakso urheilujournalismin kehitykselle, mutta pysyvään sisällölliseen muutokseen tarvitaan kuitenkin ajatusmaailmojen ja tärkeysjärjestyksien muuttumista niin katsojien kuin urheilutoimituksien kohdalla. Pelkkä ajallisen jakson luoma paine ei välttämättä luo vielä pitkäaikaista muutosta urheilujournalismiin, sillä vanhoihin tapoihin ja aiemmin toimiviksi todettuihin käytäntöihin on helppo palata takaisin.
Jos urheilujournalismin halutaan tekevän pysyvän siirron analyyttisempaan journalismin suuntaan, muun muassa nuorien urheilutoimittajien kouluttamiseen tulisi ryhtyä keskittymään päivittyneellä otteella. Urheilutoimituksissa yhtenä vaihtoehtona olisi myös kokeilla uudenlaisia sisältöjä rohkeammin, sillä koronakevät juuri osoitti myös yleisöjen olevan tyytyväisiä uudenlaiseen sisältöön.
Netta Huura ja Aino Paloniemi palkittiin vuoden 2021 stipendikilpailussa.
