Sonja Kettunen tutki päiväkirjamuotoisella opinnäytetyöllään henkilöbrändin tunnettavuuden kasvattamista Instagramissa. Opinnäytetyö käsittelee vaikuttajan työtä ja koostaa yhteen toimenpiteitä, joilla sosiaalisen median näkyvyyttä voidaan tehostaa. Kettunen palkittiin opinnäytetyöstään Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Nykypäivänä sisällöntuotanto potentiaalisena ammattina kiinnostaa monia, vaikka alalle ei ole vielä runsaasti koulutusmahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa markkinoinnissa on paljon potentiaalia ja se voisi tarjota töitä tuhansille suomalaisille. Kysymys kuitenkin kuuluu: Miten tullaan vaikuttajaksi?
Saadakseni vastauksen tähän kysymykseen päätin asettaa itselleni haasteen: Pystyisinkö minä siirtymään perinteisestä somekäyttäjästä vaikuttajaksi vain 13 viikossa?
Opinnäytetyöni keskeinen tavoite oli siirtyä somettajasta vaikuttajaksi rajatussa aikaikkunassa. Kunnianhimoisen tavoitteen lisäksi halusin oppia ymmärtämään sisällöntuottajan työn vaatimuksia ja kehittyä siinä niin, että voisin tarjota ohjausta ja apua muille aloitteleville sisällöntuottajille.
Lähdin liikkeelle haasteessani valitsemalla päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön, jonka avulla pystyin yhdistämään yrittäjänä työskentelyn ja itse opinnäytetyöprosessin. Purin tavoitteeni pienempiin osa-alueisiin ja aloin tankata tietoa ammattikirjallisuudesta sekä muista tarjolla olevista oppaista.
Seurantaviikkojen aikana opin nopeasti, että sisällöntuottajan työ vaatii aktiivista oman sisällön tarkkailua ja analysointia. Tavoitteeni oli kasvattaa henkilöbrändin näkyvyyttä, jolloin on tärkeää ymmärtää kiinnostavan sisällön periaatteet. Seurantaviikkojen aikana kokeilinkin monia erilaisia julkaisuja, videoita ja tarinoita, jotta oppisin tekemään toimivampaa sisältöä.
Analysoidessani tilini käyttäjädataa tein merkittävän havainnon henkilökuvan tärkeydestä. Julkaisu, jossa esiintyi ihminen, saavutti 50 % enemmän tykkäyksiä ja 60 % enemmän kommentteja. Myös lyhytkestoisten tarinoiden puolella henkilökuvan tärkeys oli merkittävä, sillä positiivisia reaktioita tuli 75 % enemmän.
Käyttäjädataa analysoimalla sisällöntuottaja voi oppia paljon uutta kohderyhmästään ja löytää ideoita entistäkin toimivampaan sisällöntuotantoon.
Kauniiden kuvien julkaiseminen ei kuitenkaan takaa menestystä someuralla. Niiden lisäksi pitää tutustua algoritmeihin, jotka tuovat kiinnostavat kuvat potentiaalisen yleisön nähtäville. Siksi perehdyin seuraajamäärän kasvattamiseen.
Ammattikirjallisuus ja erilaiset oppaat, videot ja artikkelit muodostivat tietopohjan opinnäytetyölleni. Kokeilin lähteistä saatuja menetelmiä tililläni ja seurasin niiden toimivuutta käyttäjädatan avulla. Perehdyin erityisesti tilini kokonaisvaltaiseen kasvuun ja sen vaikuttaviin tekijöihin. Saadakseni tarkempaa tietoa perehdyin myös yksittäisten julkaisujen ja tarinoiden tarjoamaan dataan, joita vertaamalla pystyin löytämään konkreettisia vastauksia siihen, mikä saa somekäyttäjän kiinnostumaan kyseisestä sisällöstä.
Havaintojeni avulla sain koottua kattavan listauksen konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla tilini koki positiivista muutosta ja joiden avulla omaa henkilöbrändin tunnettavuutta voi lähteä kasvattamaan. Muutama ote opinnäytetyön tuloksista:
Työni tärkein tavoite siirtyä perinteisestä somettajasta vaikuttajaksi 13 viikon aikana kävi toteen. Seurantaviikkojen päätteeksi olin onnistunut kasvattamaan henkilöbrändini tunnettavuutta tehokkaasti ja saamaan yhteistyökumppaneita, joiden avulla olen pystynyt työllistymään vaikuttajana.
Opinnäytetyöni osoittaa, että sosiaalisen median vaikuttajaksi siirtyminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa määrätietoisella asenteella ja aktiivisella työskentelyllä. Haasteeni onnistumiseen vaikutti paljon päämäärätietoinen asenne ja se, että suhtauduin siihen samalla vakavuudella kuin kokopäivätyöhön. Viikkotasolla keskitin lähes saman verran tunteja tavoitteeni eteen kuin olisin käyttänyt muualla työskentelyyn. Siirtymää voisi nopeuttaa edelleen koulutuksen ja tiedon lisäämisellä.
Tilini kasvun kannalta merkittävimpiä konkreettisia toimenpiteitä olivat aktiivisen julkaisutahdin ylläpitäminen, käyttäjädataan perehtyminen ja sen soveltaminen sisällöntuotantoon sekä lukuisten markkinointimenetelmien testaaminen.
Sosiaalinen media on kasvava ala ja sen tutkimusmahdollisuudet ovat sitäkin laajemmat. Tulevaisuudessa Instagramin markkinointimenetelmien tehokkuudesta voi tehdä tarkkojakin tutkimuksia, joiden avulla markkinointia voisi oppia tehostamaan entistä enemmän. Opinnäytetyössäni tekemieni havaintojen perusteella voidaan tarjota kehittämisapua myös muille aloitteleville sosiaalisen median sisällöntuottajille, jotka kamppailevat henkilöbrändin näkyvyyden kanssa.
Vaikuttajana työskentely ei ole enää vain utopistinen idea. Se on aito mahdollisuus, jonka voi saavuttaa määrätietoisella asenteella ja aktiivisella työskentelyllä.
OPINNÄYTETYÖ THESEUS-PALVELUSSA
Sonja Kettunen palkittiin opinnäytetyöstään Media-alan tutkimussäätiön STIPENDIKILPAILUSSA.
