Reuters-instituutin kansainvälisen Digital News Report 2023 -tutkimusraportin mukaan 30 prosenttia ihmisistä pitää talousuutisia vaikeasti ymmärrettävinä. Matalasti koulutetut, matalapalkkaiset, naiset ja he, joihin elinkustannusten nousu erityisesti vaikuttaa, kokevat talousuutiset muita kyselyn vastaajia vaikeammiksi ymmärtää ja soveltaa arjessaan. Kauppalehden vastaava päätoimittaja Riina Nevalainen käsittelee kirjoituksessaan talousjournalismin merkitystä ja kasvanutta kysyntää.
Energian hinta, ostovoimaa syövä inflaatio, globaali kilpailukyky, velkaantuva valtiontalous, verotus, pankkimaailma. Toisaalta myös pörssin ja asuntojen hintojen heilahdukset, kotitalouksien ostovoima, yrittäminen ja työ. Listaa voisi jatkaa vielä pitkästi, jollei loputtomiin.
Talouden koko kirjo on läsnä uutismediassa hyvin laajasti, eikä sen merkitys ole ainakaan vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2022 rahajuttujen aihevalikoima muuttui suomalaisessa mediassa ryminällä. Aiemmat pari vuotta oli nostettu esiin suosittua osake- ja asuntosijoittamista, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti paljon.
Etenkin energian hinnan ja asuntolainojen korkojen nousu on viimeisten kuukausien aikana vaikuttanut voimakkaasti suomalaisten arkeen ja elämään. Se on näkynyt myös journalismissa. Sähköyhtiöiden hinnoittelu ja energian hinnanmuutokset olivat kuuma puheenaihe vuonna 2022. Uutismediat vastasivat nopeasti lukijoiden kysyntään paitsi perinteisellä journalismilla myös rakentamalla digitaalisia palveluja, joilla saattoi seurata pörssisähkön hintaa tunti tunnilta. Pääsin seuraamaan tätä lähietäisyydeltä Aamulehden toimituksessa syksyllä 2022. Monimutkaisessa tilanteessa tarve rautalankamalleille ja ymmärryksen luomiselle oli suuri.
Merkittävä osa Reutersin tutkimukseen vastanneista arvioi, että talous- ja rahauutisia on vaikea ymmärtää. Tämä on tärkeä muistutus uutismedioille. Talousjournalismiin pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin uutistyöhön, lukijaa on autettava ymmärtämään avaamalla lukuja, termistöä ja taustaa. Kysymällä, mitä tämä tarkoittaa.
Kun miljoonien ja miljardien mittakaava hämärtyy, journalistien tehtävä on laittaa asiat mittakaavaan. Numeronmurskaukseen on tullut uusia esitystapoja, kun datajournalismin määrä on lisääntynyt. Lukijoiden ulottuvilla on tietomassoja, jotka aiemmin ovat olleet huomattavasti hankalammin löydettävissä. Tästä esimerkkejä voivat olla vaikkapa palkkatason, osakemarkkinoiden kehityksen, yritysten menestyksen, kuntatalouden tai asuntojen hintojen vertailut.
Kauppalehti on suomalaisen talousjournalismin uranuurtaja ja edelläkävijä myös digitaalisen journalismin kehittämisessä. Digiaika haastaa journalismin tekijöitä aikapaineella, sillä juuri nyt -uutisten pitäisi olla julki nimensä mukaisesti heti, ja silloin ammattitaito punnitaan. Toisaalta syventävän, usein tilattavan, journalismin pitää pystyä lunastamaan lukijalupauksensa kiehtovilla ja ajankohtaisilla aihevalinnoilla, laadulla sekä asiantuntemuksella. Jos juttu tuntuu liian vaikeaselkoiselta tai pintapuoliselta, lukijan on helppo äänestää mobiililaitteellaan ja valita seuraavalla kerralla toisin.
Riina Nevalainen
vastaava päätoimittaja
Kauppalehti
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2023 Suomen maaraportissa.
Lue koko UUTISMEDIA VERKOSSA 2023 -RAPORTTI (PDF)
Lue Reuters-instituutin verkkosivuilta kansainvälinen Digital News Report 2023 -raportti (pdf)
