Somedia on Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella toteutettu tutkimushanke, jossa tutkittiin innovaatioita ja luovuutta suomalaisissa mediaorganisaatioissa vuosina 2018–2019.
Tutkimus toteutettiin kahdessa erityyppisessä mediaorganisaatiossa, kaupallisessa keskisuuressa yrityksessä ja suuressa ei-kaupallisessa organisaatiossa. Tutkimuksessa haastateltiin 24:ää toimittajaa, havainnoitiin toimittajien keskinäisiä tapaamisia ja kerättiin dataa erilaisilta viestintään tarkoitetuilta verkkoalustoilta, joita tutkitut toimittajat käyttivät.
Vastaus kysymykseen riippuu vahvasti siitä, kumpaa tutkituista organisaatioista tarkastelee. Lähtökohtaisesti kaupallisten paineiden ristiaallokossa ponnistelevassa organisaatiossa työskentelevät toimittajat kokivat, että heillä ei ole päivittäistyössään juurikaan aikaa kehittää uutta. Innovaatioista puhuttiin usein uusien teknologioiden kontekstissa ja niin, että ne rajattiin toimittajan työn ulkopuolelle.
Ei-kaupallisessa organisaatiossa toimittajien näkemyksissä korostuivat sen sijaan uusien asioiden kokeilemisen tärkeys ja pienten innovaatioiden tekeminen omassa työssä. Toimittajat painottivat organisaatiossa vallitsevaa kokeilukulttuuria, joka kannustaa ideoimaan ja testaamaan uusia asioita.
Tutkituissa organisaatioissa vallitsivat varsin erilaiset olosuhteet innovoinnin suhteen. Kaupallisella puolella organisaatiossa keskityttiin vahvasti päivittäisjournalismin tekemiseen, eikä uuden kehittämiselle juuri tarjottu tilaa tai tukea. Tutkittavasta tiimistä riippuen päivittäistyössä tapahtuvaa luovuutta, esimerkiksi juttuaiheiden ideointia, tuettiin vaihtelevasti. Organisaation tasolta tukea uuden kehittämiselle ei ollut saatavilla.
Ei-kaupallisessa organisaatiossa sen sijaan uuden kehittämiseen oli tarjolla erilaisia innovointia tukevia mekanismeja, kuten ulkopuolista rahoitusta ja sparrausapua, sekä erillisiä kehittämisyksiköitä.
Organisaatiosta riippumatta sisäisen sosiaalisen median kanavia käytettiin pikemminkin luovaan työhön kuin suoraan innovaatioprosesseihin. Kaupallisen organisaation Slack-alusta sekä ei-kaupallisen WhatsApp-keskusteluryhmä toimivat yhteydenpidon ja vertaistuen kanavina. Niillä jaettiin juttuideoita, jo julkaistuja juttuja muista medioista, annettiin apua ongelmatilanteissa ja keskusteltiin sekä työstä että muusta elämästä.
Erityisesti sisältötyössä alustoista oli apua tiedon säilyttäjinä sekä jakamisen mahdollistajina, ja luovuuden kannalta oleellisesti myös ideoiden jakamiseen ja kehittämiseen käytettävinä tiloina.
Tehtyjen haastattelujen perusteella on selvää, että monet toimittajat kokevat perustyönsä vievän niin paljon aikaa, että resursseja uuden kehittämiseen ei jää jäljelle. Näin ollen paras lääke innovoinnin parantamiseen toimituksissa olisikin tilan ja ajan raivaaminen kehittämistyölle. Kyse on siis osittain siitä, mitä toimituksen johdossa arvostetaan ja millaisena tulevaisuus sieltä käsin näyttäytyy, ja toisaalta siitä, miten yksittäinen toimittaja suhtautuu omaan työhönsä.
Muutoksia kaivataan näin ollen monella tasolla: johtoporras voi omassa työssään korostaa ideoinnin ja kehittämisen merkitystä, mikä viestii työntekijöille proaktiivisen otteen tärkeydestä. Lisäksi jokainen toimittaja voi – ja on oikeutettu – kehittämään omaa työtään ja työnkuvaansa niin, että se tuottaa arvoa sekä toimittajalle itselleen että hänen työorganisaatiolleen.
Innovaatiot ja teknologia toimituksissa. Tuloksia Somedia-tutkimushankkeesta (pdf)
Lisätiedot:
Mikko Villi
Professori, journalistiikka
Kieli- ja viestintätieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto
mikko.villi_jyu.fi (laita -viivan tilalle @-merkki)
p. 040 8054831
Media-alan tutkimussäätiö myönsi tutkimushankkeelle jatkorahoitusta vuonna 2018.
