Reutersin Digital News Report 2024 -tutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen median uutiskäyttöä. Tutkimuksen mukaan Suomessa noin joka kymmenes aikuinen ja lähes joka kolmas 18–24-vuotias pitää somea pääasiallisena uutislähteenään. Toimittaja ja vastuullisuusvaikuttaja Noora Shingler kommentoi Suomen maaraportissa, miten uutiset saavat näkyvyyttä somessa.
Somessa huomiosta kilpailevat sisällöntuottajat, mediatalot, poliitikot, julkkikset, aktivistit ja mainostajat. Uutissisällöt jäävät tavoittavuudessa helposti suosituimpien somettajien sisältöjen jalkoihin.
Perinteisen median haaste on kasvottomuus: yksittäiset vaikuttajat, julkkikset, urheilijat laittavat itsensä likoon ja tekevät sisältöä omilla kasvoillaan, vastaavat kommentteihin ja antavat huomiota yleisölleen, kun taas mediatalojen toiminta on yksisuuntaista, ylhäältä alas saneltua.
Kun uutinen tarjoillaan tutun somehahmon saatesanoilla ”Lue tämä!”, ”Uskomatonta!”, ”Niin väärin”, ”Tämä oli tosi koskettava juttu”, tulee asia lähemmäs. Vaikuttajalla ja yleisöllä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, ja sen vuoksi tilin kautta jaetut uutiset kiinnostavat ja niiden kohdalle pysähtyy. Mikäli aihe on itselle vähänkään vieras, saattaa se perinteisen median puolella mennä ohi.
Tavoittavuuden kannalta on siis merkitystä sillä, kuka uutisen tarjoilee. Erityisen kiinnostavana pidän sitä, kenen sanaan luotetaan. Erityisesti pandemian aikaan ja myös Gazan sodan myötä on keskusteltu siitä, kuinka sosiaalisesta mediasta näkee paikkansapitävämpää sisältöä kuin perinteisestä mediasta. Monia hämmentää se, kuinka näemme lähes reaaliaikaisia pommituksia ja hätää suosittujen vaikuttajien tai julkkisten edelleenjakamana, mutta illan uutisissa ei puhuta mitään.
Tämä vahvistaa yleisön uskollisuutta somevaikuttajien suuntaan ja heikentää luottamusta perinteiseen mediaan – ja luo maaperää salaliittoteorioille ja disinformaatiolle. Tämän vuoksi perinteisen, riippumattoman median on erittäin tärkeää jalkautua kaikille somealustoille.
Riippuu paljon alustasta, kuinka helposti mediatalot tavoittavat yleisön. Facebook ja X ovat melko luontevia alustoja uutissisältöjen jakamiseen, mutta Instagram, TikTok, Snapchat ja YouTube haastavampia. Näillä alustoilla henkilökohtaisuus ja kansantajuisuus ovat valuuttaa, ja uutiset tarvitsee paketoida alustan tyyliin sopivasti.
Uutinen saa sitä enemmän huomiota osakseen, mitä enemmän se herättää suuria tunteita, mitä ajankohtaisempi se on tai mitä useampaa ihmistä se koskettaa.
Huomion voi voittaa myös nopeudella: se joka ensimmäisenä ehtii paketoimaan uutisen helposti ymmärrettävään ja edelleenjaettavaan muotoon, voittaa peukut sekä jaot ja nousee algoritmin suosioon. Tulevaisuuden voittajakonsepti somessa lienee nopeus ja kansantajuisuus yhdistettynä tuttuihin kasvoihin. Mediatalot tarvitsevat henkilöbrändejä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.
Noora Shingler
toimittaja ja vaikuttaja
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2024 Suomen maaraportissa.
