Medialiitto ja Media-alan tutkimussäätiö järjestivät Uutta kasvua -webinaarin torstaina 26.10. klo 14–15.30. Webinaarissa tutustuttiin jakelun tulevaisuutta käsitteleviin hankkeisiin sekä päätoimittajien innovaatiojohtamista tarkastelevaan tutkimukseen.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 21.9.2023 pitämässään kokouksessa apurahaa ja tutkimustukea peräti neljälletoista hankkeelle. Yhteensä rahoitusta jaettiin yli 490 000 euroa.
Juho Peltoniemen tutkielmassa selvitettiin, millainen on toimiva tarinajutun tuotantoprosessi. Peltoniemi palkittiin Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Sonja Haapalan pro gradu -tutkielma käsitteli tekoälyn mahdollisia vaikutuksia suomalaisiin uutistoimituksiin tulevaisuudessa. Haapala palkittiin Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Ilona M Oy:n laatima “Toimituksen johto – muutoksen moottori vai jarru?”-tutkimusraportti heittää ilmaan kysymyksen siitä, millä eväin päätoimittajat luotsaavat organisaatiotaan kohti alalle tärkeitä innovaatioita. Pohdinta nousee Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman ”Media Managers – Leading or Resisting the Change?”-tutkimuksen tuloksista.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimuksen mukaan painettujen lehtien tavoittavuus on heikentynyt viime vuodesta, kun taas digitaalisten uutislähteiden tavoittavuus pysyi Suomessa ennallaan. Digitilaukset keskittyvät eritysesti suurimpiin uutismedioihin, ja jopa puolet digitilauksen tehneistä kertoo tutkimuksessa tilanneensa Helsingin Sanomat. Kuitenkin 40 prosenttia kaikista digitilauksen tehneistä ja 6 prosenttia kaikista vastaajista sanoo tilanneensa jonkin paikallisen tai alueellisen lehden. Nivala-lehden päätoimittaja Risto Puolimatka kertoo kirjoituksessaan paikallislehden kohtaamista haasteista ja miten paikallinen näkökulma ilmenee lehden uutisoinnissa.
Media-alan tutkimussäätiö järjesti kevään ja kesän taitteessa stipendikilpailun media-alaan liittyville korkeakoulujen opinnäytetöille. Stipendit myönnettiin peräti yhdelletoista työlle.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimus kertoo suurimman osan suomalaisista seuraavan verkkouutisia suoraan uutissivustoilta ja -sovelluksista, mutta sosiaalinen media ja hakukoneet ovat kuitenkin lisänneet suosiotaan viime vuosina. Tuoreimmassa kyselyssä jo kolmannes vastaajista kertoo löytävänsä uutiset sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa huomion kohteena ovat erityisesti perinteiset uutisvälineet ja niiden toimittajat, mutta myös poliitikot, poliittiset aktivistit, sisällöntuottajat sekä tavalliset ihmiset kiinnittävät yleisön huomion. Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi käsittelee kirjoituksessaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa median henkilöitymiseen.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien suhtautumista verkkopalveluiden eri tapoihin valikoida käyttäjille tarjottavia uutisia. Sisällön näkymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi toimittajat ja erilaiset algoritmit. Reilu kolmannes suomalaisista pitää omaan käyttöön perustuvaa valikointia hyvänä tapana löytää uutisia, kun taas toimittajien tekemään valintaan luottaa noin neljännes vastaajista. Ystäviensä uutiskäytön perusteella valikoitua sisältöä pitää hyvänä vaihtoehtona vain 16 prosenttia vastaajista. Noin puolet suomalaisvastaajista puolestaan kertoi uutisten yksilöidyn valikoinnin huolestuttavan heitä. Yleisradion etiikkapäällikkö Timo Huovinen pohtii kirjoituksessaan, kuinka yleistä algoritmien käyttö uutissisällön kohdentamisessa on, vaikka eri palvelut eivät sitä aina avoimesti tuokaan esille.
