Media-alan tutkimussäätiö myönsi 31.3.2022 pitämässään kokouksessa Henri Nergille 23 668,35 euron jatko-opintoapurahan aiheelle ”Mediahahmojen vastaanoton emotionaalinen mittaus”.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 31.3.2022 pitämässään kokouksessa Saara Ala-luopalle 23 668 euron jatko-opintoapurahan aiheelle ”Luottamus tekoälyä kohtaan journalistisessa asiantuntijatyössä”.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 31.3.2022 pitämässään kokouksessa Hanna Tuuloselle 24 000 euron jatko-opintoapurahan aiheelle ”Kiinan valtiollisen ja kaupallisen median rooli Kiinan pyrkimyksessä nousta tekoälyn suurvallaksi: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kiinalaisen median käyttämästä tekoälystä ja kiinalaisen uutisautomatiikan historiasta sekä nykytilasta”.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 31.3.2022 pitämässään kokouksessa Tuija Aallolle 23 000 euron jatko-opintoapurahan aiheelle ”Miten mediamaisema muuttuu alustojen aikakaudella ja mitä sosiaalisen videon toimijoiden esiinmarssista seuraa yhtäältä markkinointieurojen kanavoitumisena sosiaaliseen mediaan ja toisaalta media-alan työvoiman saatavuuden kannalta”.
IAB Finlandin toteuttama hanke tarkasteli, miten suomalaiset suhtautuvat internetmainontaan sekä sisällöistä maksamiseen. Lisääntyvä evästesääntely voi vaikuttaa maksumuurien yleistymiseen, vaikka käyttäjiä evästeet eivät välttämättä haittaa.
Tie vapauteen -tutkimushankkeessa selvitettiin, millä tavoin suomalainen uutismedia on riippuvainen Piilaakson teknologiajäteistä. Hanke toteutettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä.
Suomen markkinoille tuodaan kansallinen digitaalinen tunnistautumispalvelu, joka helpottaa kirjautumista sähköisiin palveluihin. Palvelua kehittää Suomen Tunnistautumisosuuskunta, joka yhdistää media-alalle jo aikaisemmin suunnitellun yhteistunnistautumishankkeen ja muun yrityskentän käynnistämän SisuID-projektin.
Tampereen yliopiston Reilu media -tutkimushanke järjestää vapaamuotoisen keskustelun koronapandemian käsittelystä mediassa 24.3. Keskustelu toteutetaan etäyhteydellä Zoomissa.
Marja Heinonen seurasi sanomalehti Karjalaisen digimatkaa kolme vuotta 2019–2021. Tuoreessa tutkimuksessa hän paneutuu erityisesti vuoden 2021 organisaatiomuutokseen. Mukana on myös yhteenveto Karjalaisen vuosien digimatkasta. Miten toimitus koki kehityksen eri käänteet?
